Ratikalla Ylöjärvelle?

Ajatus on huima, mutta täysin mahdollinen. Mitä jos Ylöjärvelle pääsisi jonain päivänä raitiovaunulla?
– Prosessi on nyt siinä vaiheessa, että kaupunginhallitus hyväksyi viime viikolla linjauksen raitioliikenteen mahdollisuuksien tarkastelusta lähijunaliikenteen sijaan, kaupunginarkkitehti Ritva Kangasniemi kertoo.
Jos Ylöjärvellä liikennöidään joskus raitiovaunulla, on Soppeenmäen Mikkolantie sille erittäin todennäköinen kulkureitti. Vielä tällä vuosikymmenellä kuvan kaltaista näkyä on kuitenkin turha odottaa. Lisäksi ratikkalinjan päällä kulkisivat todellisuudessa kevyet sähköjohdot. (Kuvamanipulaatio: Heidi Jokelainen)
Jos Ylöjärvellä liikennöidään joskus raitiovaunulla, on Soppeenmäen Mikkolantie sille erittäin todennäköinen kulkureitti. Vielä tällä vuosikymmenellä kuvan kaltaista näkyä on kuitenkin turha odottaa. Lisäksi ratikkalinjan päällä kulkisivat todellisuudessa kevyet sähköjohdot. (Kuvamanipulaatio: Heidi Jokelainen)

Heti alkuun on syytä antaa pieni varoitus: tämä juttu sisältää jossittelua ja spekulointia. Vieläpä varsin runsaasti. Ratikkalippuja on turha alkaa kysellä vielä tällä vuosikymmenellä.
– En lähde arvioimaan vuosilukuja, koska tämä on todella pitkän tähtäimen suunnitelma. Esimerkiksi rahoitusta raitiotiehen ei varmasti löytyisi kertarysäyksellä, vaikka valtiokin lähtisi siihen mukaan, Kangasniemi pyörittelee.
Mitä viime viikolla siis oikein linjattiin? Kaupunginhallituksen kokouspöytäkirjassa komeileva päätös raitioliikenteeseen satsaamisesta kuulostaa maallikon korvaan erikoiselta, jopa utopistiselta.
– Tampereen seudulla on tehty kaksi suunnitelmaa raideliikennettä koskevan joukkoliikenteen osalta. Ensimmäinen oli Tampereen kaupunkiseudun lähijunaliikenteen kehittämisselvitys viime vuonna ja toinen Joukkoliikennekäytävien kehittämisvaihtoehdot, joka valmistui maaliskuussa, Kangasniemi pohjustaa.
– Niihin perustuen lähijunavaihtoehto päätettiin nyt Ylöjärvellä pudottaa mietinnästä pois, ja keskittyä raitiotiehen. Sille löytyi sekä taloudellisia että vuoroihin liittyviä perusteita, hän jatkaa.
Talousperusteet ovat helposti ymmärrettävissä jo maalaisjärjellä: raitiotie tulisi noin 40 miljoonaa euroa halvemmaksi kuin satsaus lähijunaan. Vuoroperusteilla tarkoitetaan puolestaan liikenteen sujuvuutta.
– Lähijuna kulkisi kaupunkien välillä kerran puolessa tunnissa, mutta ratikka pystyisi jopa seitsemän minuutin vuoroväliin. Lisäksi raitiovaunupysäkkejä voisi sijoittaa kaupunkiin huomattavasti enemmän kuin lähijunaseisakkeita.
Ylöjärven väestöpohjan riittämisessä raitiovaunuliikenteelle Kangasniemi ei näe mitään ongelmaa. Näin pitkälle tulevaisuuteen kantavissa linjauksissa kaupungin kasvun kun oletetaan pysyvän tasaisena.
– Itse asiassa lähijuna vaatisi ratikkaa enemmän väestöpohjaa. Sen lisäksi se olisi sidottu raskaaseen rataan, toisin kuin näppärästi osana liikennettä kulkeva raitiovaunu.

Auttaa maankäytön suunnittelussa

Tampereella raitiotiesuunnitelmat ovat olleet pinnalla jo vuosia, mutta Ylöjärvellä asia on uusi. Kangasniemen mukaan tämäntyyppisiä linjauksia kannattaa tehdä hyvissä ajoin etukäteen, koska kaupunkisuunnittelussa moni asia vaikuttaa toiseen.
– Lähinnä tämä helpottaa maankäytön suunnittelua. Nyt, jos kaupunginvaltuustokin hyväksyy esityksen, sitä voi käyttää apuna monenlaisissa muissa ratkaisuissa, hän selittää.
Aivan ilmaiseksi ratikat eivät Ylöjärven katukuvaan ilmaantuisi, vaan tarvittavien investointien kokonaissumma laskettaisiin kymmenissä miljoonissa. Siinä missä lähijuna kustantaisi noin 100 miljoonaa, tulisi raitiotien hinnaksi arviolta 60 miljoonaa euroa.
Joka tapauksessa joukkoliikenteen kehittäminen nähdään Tampereen kaupunkiseudulla erittäin tarpeelliseksi asiaksi.
– Valtiokin on määritellyt sen lisäämisen yhdeksi tulevaisuuden keskeisistä tavoitteista. Se ei ole kestävä vaihtoehto, että kaupunkien välillä ajetaan pelkästään omilla henkilöautoilla, Kangasniemi järkeilee.

Tampereen rata on avainasemassa

Lienee sanomattakin selvää, että yksin Ylöjärvi ei missään nimessä lähtisi raitiotietä rakentamaan. Tällä hetkellä puutarhakaupungissa ei voida muuta kuin odottaa, miten Tampereen ratikkaprojekti etenee.
– Reittivaihtoehdot punnitaan vielä tämän kevään aikana, ja kesällä asia on tarkoitus saada poliittiseen päätöksentekoon, kaupunkiraitiotieprojektia johtava Ville-Mikael Tuominen kertoo.
Matkaan voi tulla vielä monta mutkaa. Suurin huolenaihe on talous, minkä lisäksi muun muassa suunnittelu ja kilpailutukset vievät oman aikansa.
– Ensimmäinen osuus voisi olla liikennöitävissä vuonna 2019 ja siitä seuraava pari vuotta myöhemmin. Raitiotiet tehdään yleensä vaiheittain, Tuominen sanoo.
– On ihan positiivinen juttu, että Ylöjärvi – kuten Pirkkalakin – on tästä projektista kiinnostunut, hän lisää.

Comments are closed.