Asuntilailaiset Tiina ja Juhani Aarnio haluavat tarjota kaksikerroksisen paritalokotinsa alakerran ukrainalaisten pakolaisten tarpeisiin.
Jo viime pakolaiskriisin aikaan asuntilainen Tiina Aarnio oli lukenut ihaillen lehdestä pispalalaisperheestä, joka oli majoittanut oman kotikattonsa alle sotaa paenneen perheen.
– Ajattelin silloin, että onpa hieno idea ja että ihmiset saisivat tehdä vastaavaa enemmänkin.
Vielä tuolloin Aarnio ei kuitenkaan osannut arvata, että muutamien vuosien päästä hän olisi itse tarjoamassa hänen ja puolisonsa Juhani Aarnion yhteisen paritaloasunnon alakertaa samaan käyttöön, tällä kertaa sotaa Ukrainasta pakeneville pakolaisille.
Ajatus avun tarjoamisesta syntyi Aarnion mukaan melkein kuin itsestään, kun uutisia Suomeen saapuvista ukrainalaisista alkoi tulla.
– Nyt kun sota syttyi, niin päätimme, että majoitamme pakolaisia, kun siihen on kerran mahdollisuus. Asumme paritalon puolikkaassa, jossa on tilaa lasten muutettua pois kotoa. Alakerta on nykyään lähes käyttämätön, kun emme me kaksin paljoa tilaa tarvitse, Aarnio kertoo.
Prosessin hitaus on yllättänyt
Kodin tarjoaminen pakolaisten käyttöön osoittautui kuitenkin ajateltua hankalammaksi. Tiina Aarnio oli yhteydessä muun muassa Tampereen pakolaisten vastaanottokeskukseen, Suomen ukrainalaiset ry:hyn sekä Suomen Punaiseen Ristiin. Vastauksia ei ole kuitenkaan kuulunut.
Oman aktiivisuutensa ansiosta Aarnio löysi lopulta netistä Kotimajoituksen tuki ry -nimisen yhdistyksen, josta hän sai selkeää tietoa ja opastusta.
– Sain tehtyä sinne ilmoituksen, mitä voimme tarjota. Siellä on parisataa muutakin ihmistä, jotka ovat ilmoittaneet kotinsa ukrainalaisten käyttöön.
Milloin mahdollinen ukrainalaisperhe sitten muuttaa Asuntilaan? Tiina Aarnion mukaan tuskin vielä vähään aikaan. Prosessin hitaus ja tarkkuus on yllättänyt hänet itsensäkin.
– Aluksi ajattelin, että saamme tänne tuosta noin nopeasti jonkun asumaan. Prosessi menee kuitenkin niin, että pakolainen saa itse valita paikkansa, johon haluaa tulla asumaan. Meidän tehtävänämme on avata ovi ja jakaa arkemme heidän kanssaan.
– Lisäksi pakolaisia neuvotaan menemään ensin vastaanottokeskuksen kautta. Ajattelin ensin, että onpa varmaan ikävän kolkkoa mennä vastaanottokeskukseen, mutta onkin tärkeää mennä sitä kautta. Siellä tehdään esimerkiksi terveystarkastukset ja laitetaan lupa-asiat kuntoon.
Perhe voi viipyä vaikka vuoden
Mikäli ukrainalaiset kiinnostuvat asuinpaikkana Ylöjärvestä, majoittaisivat Tiina ja Juhani Aarnio mielellään esimerkiksi lapsiperheen. Pariskunnasta molemmat osaavat venäjää.
– Osaamme venäjää jonkin verran, kun olemme käyneet aikanaan vuoden intensiivikurssin. Minä puhun, Tiina taas osaa lukea, Juhani Aarnio kertoo.
– Ja onhan sitten Google Translaterit ja muut, Tiina Aarnio lisää.
Pariskunta kertoo olevansa valmistautunut tarjoamaan kaiken apunsa, jotta muuttava ukrainalaisperhe pääsisi kiinni suomalaiseen yhteiskuntaan ja saisi normaalin arjen pyörimään mahdollisimman nopeasti.
– Autamme pääsemään alkuun turvallisessa ympäristössä. Olemme varautuneet ostamaan heille esimerkiksi ruokatarvikkeita, koska tämä Suomen hintataso on heille varmasti kauhistus. Jonkun pakolaisrahan he saavat, mutta riittääkö se yhtään mihinkään? Tiina Aarnio pohtii.
Aarniot ovat varautuneet siihen, että heidän alakerrassaan voi asua mahdollisesti pitkäänkin.
– Ei ole mitään takarajaa. Olemme asennoituneet niin, että kun yhteiset pelisäännöt sovitaan ja niitä noudatetaan, niin aivan sama meille, vaikka asuisivat vuoden, Juhani Aarnio toteaa.
Onko Kuru sijaintinsa puolesta paras paikka pakolaisten majoittamiseen?
Aarniot pitävät tärkeänä, että yksityismajoittajien ohella myös kunnat järjestäisivät ukrainalaisille majoitusta. Ylöjärven kaupunki on aiemmin tiedottanut, että sillä on majoitustilaa pakolaisille Kurussa sijaitsevissa vuokra-asunnoissa.
Tiina Aario pitää Kurua sijaintinsa puolesta hieman ongelmallisena sen vuoksi, ettei pakolaisilla ole välttämättä autoa käytettävissään. Lisäksi pakolaisten juoksevia asioita hoidetaan todennäköisesti Tampereella.
– Ihan kiva, että Kurussa on tilaa, mutta sieltä pitäisi päästä sitten bussilla tännepäin. Ja jos on työssäkäyviä aikuisia tai kouluikäisiä lapsia, niin matka on aika pitkä. Jotenkin pitäisi pystyä järjestämään asiat niin, että ukrainalaiset pääsisivät arkeen kiinni nopeasti.
Aarniot toivovat, että Ylöjärvellä järjestettäisiin tulevaisuudessa myös ukraina-suomi-kielikouluja, joiden avulla kommunikointia saataisiin helpotettua.
Lue myös: Ylöjärvi on kerännyt nettiin tietopaketin ukrainalaisten auttamisesta
