Ylöjärven keskusta-alueella asuva Minna Ristolainen koki maanantai-iltana elämänsä yllätyksen, kun hän oli kotisohvalla kirjoittamassa puhelimellaan viestiä ja yhtäkkiä silmäkulmassa vilahti pörröinen ruskea häntä.
Illanvietto saikin vauhdikkaan käänteen, kun avoimesta ulko-ovesta sisään astellut utelias yllätysvieras alkoi tutkia uutta ympäristöään.
– Meillä on jaettu olohuone ja tupakeittiö ja siinä on pieni väliseinä. Se alkoi juosta sitä ympäri.
Vieras paljastui nuoreksi oravaksi. Se alkoi kiertää väliseinää kerta toisensa jälkeen ympäri, eikä mennyt avoimesta ovesta ulos.
– Se oli vähän sekaisin ja innokas tutkimaan asioita.
Kerättyään hieman vauhtia ja rohkeutta kurre pomppasi verhoihin, mikron yli tiskipöydälle ja siitä lattialle, sohvalle ja kirjahyllyyn. Ristolainen pyyhälsi karvaisen vieraansa perässä keräillen sen pudottelemia tavaroita.
Seuraavaksi pörröhäntä suuntasi makuuhuoneeseen ja onnistui piiloutumaan niin, että Ristolainen ei löytänyt sitä. Ulko-ovi oli edelleen auki. Lopulta Ristolainen ei ollut enää sataprosenttisen varma, että onko orava sisällä vai livahtanut asunnosta ulos.
Hän laittoi sosiaaliseen mediaan kysymyksen voiko orava piiloutua ja sai hyviä vinkkejä sen esiin houkuttelemiseksi pähkinöiden, omenan ja banaanin avulla. Ristolainen palasteli kurrelle omenanpaloja.
Hän penkoi vielä vaate- ja liinavaatekaapit ja laittoi imurinkin päälle toivoen, että salamyhkäinen vieras saisi viimeistään kovan äänen myötä jalat alleen ja kiiruhtaisi ovesta ulos.
Iso pissa ja paljon papanoita
Kun Ristolaisen puoliso saapui iltavuorosta, pariskunta tarkisti vielä kaikki mahdolliset piilopaikat, mutta oravaa ei näkynyt eikä kuulunut pientä hetkellistä rapinaa lukuun ottamatta.
Yö sujui varsin rauhallisesti. Aamulla kun pariskunta oli aamukahvilla, makuuhuoneen oviaukosta kurkistivat pienet nappisilmät.
– Olin, että mitähän me nyt tehdään. Meidän pitäisi kohta lähteä töihin ja pitäisi saalistaa orava pois. Menin katsomaan, että mitä se puuhaa.
Ristolainen yllätti kodissaan yöpyneen tutkimusmatkailijan syömästä omenanpalaa ison pissalammikon vieressä makuuhuoneessa.
– Papanoita oli sängyssä ja yöpöydällä. En tiedä miten kauan se oli siellä remunnut itsekseen, kun se oli niin hiljainen.
Pelästyi isoa petoa
Ennen töihin lähtöä oli kuitenkin aika antaa lähtöpassit karvaiselle kaverille.
– Konttasin sängyn yli ja katsoin sitä varovasti. Se tajusi, että nyt se iso peto tuli. Työnsin äkkiä kaikki kaapin ovet räminällä kiinni ja orava lähti niin lujaa, että en nähnyt edes hännän vilausta.
Kurre syöksyi suoraan ulko-ovelle ja poistui luonnolliseen elinympäristöönsä.
Yövieraana utelias orava oli kuitenkin sangen rauhallinen.
– Se oli ihana. Emme tienneet, että nukuimme oravan kanssa yhtä aikaa. Se oli löytänyt pehmoisen pesäkolon.
Vaikka kyläily sujui pääpiirteittäin rauhallisissa merkeissä, Ristolainen ei välttämättä tarjoaisi bed and breakfast -majoitusta oravalle uudelleen.
– Ei enää. Yksi yö riitti, hän nauraa.
