Raitiotien vastustajilta puuttuu usko tulevaisuuteen Raitotiehankkeen torppaaminen on vailla huolellista ajattelua. Vastustajat näkevät sen irrallisena ratkaisuna, jonka vaihtoehdoksi tarjoillaan kaukoliikenteen ehdoilla harvakseltaan kulkevaa lähijunaa, Lielahteen ulottuvaa bussiliikennettä tai tehotonta yksityisautoilua.
Raitiotietä vastustavat kuntapoliitikot ja sellaiseksi pyrkivät eivät usko kaupunkimme kasvuun ja tulevaisuuteen. Mika Kotiranta kirjoitti hieman särmikkään mielipiteen raitiotiestä ja sen tuomista mahdollisuuksista.
Sitten on jälleen nähty muutama mahdollisuuksia vastustava kirjoitus YU:n verkossa ja printtilehdessä. Kokonaisuuskuvaa on syytä laajentaa huolimatta siitä, että kaupungin kasvun potentiaalia ei erityisesti perussuomalaisten ja keskustan joukoissa haluta hahmottaa. Vastustajat pyrkivät vastatakkainasetteluun jo suunnitteluvaiheessa.
Raitiotietä maalaillaan hyödyksi suppealle joukolle ylöjärveläisiä, joka ei hyödytä keskustaajaman ulkopuolella asuvia. Koko kaupungin tason hyötyjä vastustajat eivät tiedä tai eivät halua kertoa. Ne ovat vaikeita ymmärtää, koska silloin pitäisi perehtyä tulevaisuuden- ja kaupunkitutkimukseen sekä talouden kasvun ajureihin.
Ratikan vastustajat jankuttavat investointikulujen suuruudesta, mutta eivät investoinnin kannattavuudesta edellä mainituista syistä.
Tiedetään, että raitiotie on jo naapurissamme tuottanut, vaikka liikennöinti ei ole alkanut. Se valmistuu etuajassa ja budjetti alittuu 30M€. Maanarvonnousu on toteutunut ennakoitua nopeammin. Osan yksi maankäyttötulot ovat 52M€ suuremmat kuin vuoden 2016 arviossa.
Osan kaksi maankäyttötulot ovat jo 13M€ suuremmat kuin 2016 arviossa eli 149M€. Nämä ovat siis kertaluonteisia arvonlisiä, mitä investointi tuottaa. Tulot ovat ylittäneet odotukset huomattavasti.
Raitiotien yleissuunnitelman yhteydessä tehtiin arvio maanmyynti- ja maankäyttötuloista kunnille. Ylöjärven osalta kunnan maanmyyntituloiksi laskettiin 86 M€, maankäyttösopimuksista 43 M€, raakamaan osto ja kaavoitus 25 M€. Yhteensä 154 M€. Yksityisille maanomistajille maakauppojen arvoksi 108 M€.
Kokonaissummaksi tuloista muodostuu 262M€, jota voi verrata ratikan investointikuluun 120M€. On selvää, että yksityisille maanomistajille laskettu maan arvonnousu aiheuttaa joissakin piireissä kateutta.
Lue myös: Vaihtoehdot huomioitava ratikkapäätöksenteossa – Lähijuna on toinen vaihtoehto
Olisi lyhytnäköistä perustaa ratikan rakentamispäätös vain investoinnin maankäyttöön liittyvän arvonlisän pohjalle. Raitiotieverkosto kirittää reitin varrella käynnistyvät yksityiset ja julkiset investoinnit lentoon, joilla on myös merkittävät alueelliset työllisyysvaikutukset.
Seurauksena on monet tuhannet uudet veronmaksajat ja voimakkaasti kehittyvä elinkeinoelämä erityisesti palvelusektorin eri osa-alueilla ja kaupalle.
Ylöjärven vetovoima teollisten työpaikkojen ja korkeakoulutasoisen opetuksen sijaintina kehittyy voimakkaasti. Raitiotie hitsaa kasvun kotikaupunkimme eduksi.
Ratikan rakentamispäätöstä ei tehdä tulevalla vaalikaudella, mutta lopullinen päätös hankkeesta vetäytymisestä voidaan tehdä. Tähän ratikan vastustajat pyrkivät ja sitä pitää välttää niin äänestyskopissa kuin valtuustosalissakin.
Se olisi tulevaisuuden pelosta väristen annettu kuolemansuudelma yksityisten ja julkisten palveluiden kehittämiselle ja alueelliselle kattavuudelle koko kunnan alueella. Kasvu on hyvinvointimme airut ja olen perustellut sitä tarkemmin maaliskuisessa mielipidekirjoituksessani ”Kasvun tulevaisuus” ja marraskuisessa kolumnissani ”Ylöjärvi Suomen kansantalouden ytimessä”.
Timo Halttula
kaupunginhallituksen jäsen, kuntavaaliehdokas (vihr)
Kommentointi on suljettu.