Taiteen monitaituri: Tauno Jokinen on tehnyt satoja puuveistoksia, kortteja ja pari upeaa kirjaa

Kirkonseudulla asuva Tauno Jokinen on luonut valtavan määrän taidetta korteista ja kalligrafiasta kirjoihin ja puutöihin. Suosituimpia töitä ovat olleet Kekkoset.
Matti Vanhanen ja Tauno Jokinen.

– Odotapa, sanoo Tauno Jokinen ja laittaa musiikin päälle heti, kun vieras astuu olohuoneeseen.

Taustalla alkaa soida Olavi Virran Hopeinen kuu – kappale, josta Jokinen sai inspiraation samannimiselle puutyölleen.

Puuveistoksessa istuu mies veden äärellä, ja taivaalla hohkaa kuu. Ja siis aivan oikeasti hohkaa. Osassa Jokisen puutöistä on nimittäin valot.

Hopeinen kuu – tässä työssä on valo.

Kekkoset erityissuosittuja

Tauno Jokisella ei ole aavistustakaan, montako puutyötä hän on elämänsä varrella valmistanut. Paljon, satoja. Lahjaksi ja myyntiin.

Osassa töistä on valot, osa kuvaa kaupunkeja, osa tunnettuja poliitikkoja ja urheilijoita, kuten esimerkiksi Martti Ahtisaarta, Paavo Lipposta, Matti Vanhasta ja Urho Kekkosta. Näistä Kekkonen on ollut niin suosittu, että kaikki kekkosveistokset on viety käsistä.

Kukkien keskellä patsastelee myös muun muassa juoksija Martti Vainio.

– Olen tehnyt paljon tunnettuja henkilöitä, koska ne ovat haasteellisempia. Niistä pitäisi tulla näköisiä.

Tauno Jokinen on tehnyt paljon poliitikkoja, mutta myös muita tunnettuja henkilöitä, kuten urheiljoita, Tässä Martti Vainio.

Ensimmäisen puutyönsä vuonna 1942 syntynyt Jokinen teki 16-17-vuotiaana koulussa henkisiin kisoihin. Se on Jokisella tallessa, ja hieno ratsukko se onkin.

Jokinen on puutaiteilijana itseoppinut. Hän on tutkinut muiden veistoksia ja kehitellyt niiden pohjalta oman tyylinsä.

Hän käyttää useimmiten leppää, koska se on pehmeää, ja muun muassa hakkaa, poraa ja sahaa siitä osia pois ja viimeistelee työt petsillä.

Tauno Jokisen ensimmäinen puuveistos. Hän teki ratsukon 16-17-vuotiaana.

Kaksi komeaa kirjaa

Esimerkiksi somistajana työuransa tehnyt Jokinen on myös hyvä piirtämään ja tekstaamaan.

Häneltä on tilattu muun muassa adresseja ja kortteja, ja kalligrafiaa hän on opettanut kansanopistossa. Hänen korttinsa on todella kauniita ja osa myös hauskoja.

Kaikista vaikuttavimmat työt, ehkäpä elämäntyöt, ovat kuitenkin Jokisen tekemät kaksi kirjaa. Elämää Näsijärvellä -teosta hän teki viisi vuotta ja Suomi 1700-1721 Isonvihan aika -kirjaa kahdeksan vuotta.

Asepukuja ja aseita kirjasta Suomi 1700-1721 Isonvihan aika.

Kirjat on piirretty täyteen värikkäitä kuvia ja teksti tekstattu niin, että mieleen tulevat hieman keskiaikaiset teokset. Kirjoja säilytetään nykyään Ylöjärven kirjastossa, jossa ne pääsee näkemään erillispyynnöstä.

Viimeisimmän puutyönsä Jokinen teki kolme vuotta sitten, koska sairaus haittaa nykyisin työntekoa.

Tauno Jokisen äiti oli kova virkkaamaan ja isä kätevä käsistään. Isä rakensi muun muassa rakennuksia ja veneitä, mutta ei ammatikseen.