Tukkasotkan vähentyminen on ollut todella nopeaa. Tukkasotka oli vielä muutamia vuosikymmeniä sitten telkän, tavin, sinisorsan ja haapanan ohella yksi yleisimpiä vesilintuja koko maassa.
Tukkasotkan katoamisen syyksi on arveltu pesintään soveltuvien kosteikkojen vähentyminen viime vuosina. Näin varmasti osittain onkin. Silti kosteikkojen vähentyminen tuskin yksin on ainoa tekijä näinkin jyrkkään tukkasotkan kannan romahtamiseen.
Alunperin tukkasotka on ollut lähinnä Lapin ja Pohjois-Suomen laji, joka on tottunut pesimään hyvinkin karuissa olosuhteissa. Vieläkin tukkasotka pesii Lapissa pienissä ja karuissa suolampareissa ja tunturijärvissä.
Lapista tukkasotka levisi hiljalleen myös eteläiseen Suomeen ja varsinkin 1960- ja 1970-luvuilla runsastuminen oli voimakasta.
Tukkasotka ei ole hirveän vaatelias pesäpaikan suhteen. Toisin on vaikkapa tukkasotkan serkulla punasotkalla, jolle
kelpaavat vain parhaat ja rehevät lintuvedet.
Eteläisessä Suomessa tukkasotka pesii parhailla lintuvesillä, mutta pesän voi löytää myös kallioiselta ulkoluodolta. Luodoilla ja saarissa pesä on yleensä pienen katajan katveessa. Tukkasotka pesii samantapaisissa paikoissa kuin sinisorsakin. Sinisorsasta poiketen tukkasotkan pesä on kuitenkin lähes aina lähellä rantaviivaa ja lakoutuneen ruovikon tai kasvillisuuden seassa. Hyvin kätketyn pesän löytäminen on sattumanvaraista.
Tukkasotkan katoamiseen voi hakea syitä myös talvehtimisalueilta. Talvehtimisalueilla tukkasotkan näkee sukeltavan meren pohjalta muun muassa vaeltajasimpukoita.
Kuinka ilmaston lämpeneminen tulee vaikuttamaan tukkasotkan ravintoon, äyriäisiin ja simpukoihin? Myös muilla vesilinnuilla tullee olemaan samantapaisia ongelmia. Kuinka käy haahkan pääravinnon eli sinisimpukan? Monelle muullekin lajille Suomen vesillä sinisimpukka on tärkeää ravintoa.
Toki ilmaston muuttumisesta lämpimämmäksi on vesilinnuille ollut hyötyä talvehtimisessa. Leutoina talvina jo tuhansia tukkasotkia on talvehtinut merialueilla. Myös sisämaassa on ollut entistä runsaammin talvehtimisyrityksiä. Aikaisemmin tukkasotkat yrittivät talvehtia sisämaassa sinisorsien joukossa talviruokinnan turvin ja talvehtimiset olivat yksittäistapauksia.
Tukkasotka on edelleen tärkeä riistalintu. Metsästys ei silti voi olla syynä kannan romahdukseen ja pyyntimäärät ovat
tippuneet entisestä.
Tukkasotkaa on kutsuttu hieman eri nimillä paikkakunnittain. Varsin käytettyjä ovat muun muassa tukkanarsku, meriteeri ja Raahen seudulla käytössä ollut virri.
Lue myös aiempia luontojuttujamme:
Metsäpeura on palaamassa elinvoimaisena myös Etelä-Suomeen – myös Ylöjärvelle
Vekaraniemen vanha metsä kätkee sisälleen paljon elämää
Talvi saa närhen kiireiseksi – moni yksinäinen tammi on närhen istuttama
Mustapääkerttuja jälleen syysmuutolla
Arvokas Valkeekiven lehto valmistautuu talveen
Ihminen on auttanut kalasääksiä – kanta on nyt vakaa
Erämainen Taaborinvuori on mielenkiintoinen retkeilykohde
Kiurunkin kevätmuutto on aikaistunut
Silmäkesuo on erämainen ja kaunis
Pitkän muuttomatkan tekevällä pensastaskulla alkaa pian vuoden kiireisimmät ajat
Suomen harvinaisimpiin pesimälintuihin kuuluvalla koskikaralla on kevättä rinnassa
