Lääkärin resepti: Annos Sibeliusta, Kärkeä ja Leskistä

Jos Suomi on urheilukansaa niin toki Suomi on myös musiikkikansaa. Karaokelaitteita on melkein joka taloudessa ja pubeissakin raikuvat karaokebiisit. Musiikin tutkimus ja erityisesti musiikin vaikutuksen psykologinen merkitys on Suomessa huippuluokkaa.

Tulevaisuudessa lääkäri voi kirjoittaa reseptin: ”tunti musiikkia potilaan oman maun mukaan kuukauden ajan”. Reseptin voi sitten tarvittaessa uusia.

Tarkastellaanpa muutamaa suomalaista säveltäjää ja musiikkivaikuttajaa eri vuosikymmeniltä.

Säveltäjämestari Jean Sibelius syntyi Hämeenlinnassa 8. joulukuuta 1865. Hänen syntymästään tulee kuluneeksi tänä vuonna 155 vuotta. Sibeliuksen kansallisromanttinen musiikki oli tärkeässä ja hyvin merkittävässä osassa Suomen kansallisen identiteetin muodostumisessa. Elettiin vielä Venäjän vallan alla ja koettiin sortokausia. Jean Sibelius on ehdottomasti kansainvälisesti tunnetuin ja esitetyin suomalainen säveltäjä. Finlandia-hymni saa joka kerta ihoni väreilemään koskettavuudellaan.

Säveltäjä Toivo Kärki syntyi vuonna 1915 nykyisen Pirkkalan kunnan alueelle. Hänen syntymästään tulee kuluneeksi tänä vuonna 105 vuotta. Toivo Kärki oli sodanjälkeisen Suomen merkittävin ja vaikutusvaltaisinkin henkilö iskelmämusiikin saralla. Uudelleen sodan jälkeen henkiin herännyt tanssilavakulttuuri tarvitsi paljon ja nopeasti uusia lauluja ja muuta viihdettä. Lahjakas ja uuttera Kärki yhdessä ahkeran ja nerokkaan Reino Helimaan kanssa olivat oiva pari tuomaan herkillä lauluillaan sekä elokuvillaan lohtua ja romantiikkaa sotakorvauksia maksavalle Suomen kansalle. Viihteen nälkä oli valtava sodanjälkeisessä Suomessa. Toivo Kärki vastasi lauluillaan ja uusilla laulajilla tähän valtavaan haasteeseen.

Muusikko Juice Leskinen (Pauli Matti Juhani) syntyi Juankoskella vuonna 1950. Hänen syntymästään tulee kuluneeksi tänä vuonna 70 vuotta. Suomi eli 1970-luvulla taloudellisesti voimakasta nousukautta, jolloin myös Juice nousi musiikillaan parrasvaloihin. Juice Leskinen on vaikuttanut merkittävästi tamperelaisen rockmusiikin kehitykseen, jossa oleellista olivat suomenkielellä itselle kirjoitetut biisit. Häntä on sanottu myös suomalaisen rockmusiikin isäksi, ja hän on hyvin merkittävästi vaikuttanut lauluillaan suomalaisen rocklyriikan syntymiseen. Juicelta kysyttiin joskus haastattelussa kolmea suurta suomalaista runoilijaa ja hän mainitsi: Eino Leinon, Lauri Viidan ja Reino Helismaan. Juicelle myönnettiin aikanaan ensimmäinen sanoittajan Juha Vainio -palkinto. Leskinen arvosti Juha Vainio -palkintoa paljon ja piti sitä rakkaimpana tunnustuksenaan.

On huomioitavaa, että vaikka edellä mainituiden mestareiden musiikki on melko erilaista ja vaikka he ovat vaikuttaneet musiikillaan merkittävästi eri ajanjaksoilla niin he ovat kuitenkin eläneet kaikki myös samaan aikaan. Aikoinaan Jean Sibeliuksen kuoleman vuoksi (1957) Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokous vietti hiljaisen hetken. Silloinen puheenjohtaja Sir Leslie Munro lausui muistosanat: ”Sibelius kuului koko maailmalle. Musiikillaan hän rikastutti koko ihmissuvun elämää”.

Lue Timo Jokisen aiempia kolumneja:

Timo Jokinen: Omaishoitaja on arjen sankari

Timo Jokinen: Mitä lahjaksi rakkaimmalle? – vain sinä voit sen tietää

Timo Jokinen: Tämä kiinnostus kuvastaa kaipuuta menneeseen

Timo Jokinen: Pikkuostoksiin riittää, kun vilauttaa kassalla. Siinä on kyllä jotakin epäilyttävää – vilauttelussa.

Timo Jokinen: Ihmisellä on taipumus kaivata nykyhetkestä aina johonkin – syksyllä asia korostuu

Timo Jokinen: Itsekin sorrun silloin tällöin liian aikataulutettuun päivään

Timo Jokinen: Otetaanko lemmikkieläin vai ei?

Timo Jokinen: Dohan menestysrima taitaa olla liian korkealla

Timo Jokinen: Lastensuojelutilastot synnyttivät tämän tekstin

Timo Jokinen: Juokseminen ei olekaan helppoa