Eduskunnan tämän kevään ja samalla koko vaalikauden merkittävin asiakokonaisuus on sote- ja maakuntauudistus. Hallituksen suunnitelmien mukaan uudistuksen edellyttämät lakimuutokset on määrä hyväksyä kesäkuussa.
Asiantuntija-arvioinnissa hallituksen sote-esityksestä paljastuu kuitenkin jatkuvasti uusia merkittäviä ongelmia. Muun muassa palkkatasojen yhtenäistämisestä aiheutuva satojen miljoonien eurojen lisäkustannus ja monien yksityisen työterveyshuollon asiakkaiden todennäköinen siirtyminen julkisrahoitteisten palveluiden käyttäjiksi nostaisivat laskelmien mukaan sote-palveluista aiheutuvaa verorasitetta rajusti.
Oppositiopuolueet esittivät viime viikonloppuna vetoomuksen, jossa vaaditaan eduskunnan valiokunnille työrauhaa ja riittävää aikaa sote-uudistuksen perusteelliseen käsittelyyn ja arviointiin. Vetoomus juontaa juurensa kiireestä, jolla hallitus puskee historiallisen suurta uudistusta eteenpäin.
On täysin poikkeuksellista, ettei asiantuntijakuulemisiin ole varattu niiden vaatimaa aikaa. Myös perustuslakivaliokuntaan on kohdistunut vakavia aikataulupaineita sen arvioidessa esityksen perustuslaillisuutta. Tämä ei lupaa hyvää. Laajasti kansalaisten arkeen vaikuttavaa uudistusta ei missään nimessä pidä tehdä hätäillen.
Soteuudistuksen ohella eduskunta käsittelee monia muitakin lakiesityksiä. Sivistysvaliokunta paneutuu parhaillaan uuden varhaiskasvatuslain yksityiskohtiin. Esitykseen sisältyy merkittävä muutos päiväkotien henkilöstön pätevyysvaatimuksiin. Kahdella kolmasosalla henkilökunnasta tulisi olla korkeakoulututkinto, ja heistä vähintään puolella varhaiskasvatuksen kandidaatin tutkinto. Nykyään korkeakoulututkinto vaaditaan joka kolmannelta työntekijältä.
Vaikka lakiesitykseen sisältyy pitkä siirtymäaika, erityisesti lastenhoitajien määrä päiväkodeissa tulisi vähenemään huomattavasti heidän eläköitymistahtiaan nopeammin. Toisaalta lakimuutos aiheuttaisi huomattavaa lisäkoulutustarvetta alalle, samoin kustannuspaineita kuntataloudelle.
Jo nyt varsinkin suurten kaupunkien päiväkoteja vaivaava pula lastentarhanopettajista luultavasti pahenisi uuden lain myötä entisestään. Henkilöstövajetta aiheuttavat ja alan houkuttelevuutta rasittavat monia muita julkisen sektorin työtehtäviä matalampi palkka ja viime vuosina kasvaneet lapsiryhmien koot. Myös lyhytaikaisten sijaisuuksien täyttäminen on hankalaa, mikä aiheuttaa kuormitusta päiväkotien arkeen. Näihin ongelmiin lakiesitys ei valitettavasti tarjoa ratkaisuja.
Eduskunnassa on riittänyt liikehdintää henkilötasollakin. Erityisesti kokoomuksen ovet ovat käyneet tiuhaan tahtiin. Harry Harkimo pettyi entisen puolueensa johtamistapaan ja perusti uuden kansanliikkeen. Kokoomus sai pikaisen revanssin Kaj Turusen loikattua jo toistamiseen tällä vaalikaudella, tällä kertaa sinisten kutistuvasta ryhmästä. Turusen vaalitaktinen temppu synnytti päivän kestäneen myrskyn hallituksen sisällä.
Paavo Väyrynen ilmoitti palaavansa europarlamentista eduskuntaan kesäkuussa, ei kuitenkaan keskustan riveihin. Tämä kaventaa hallituksen niukkaa enemmistöä entisestään. Eduskunnassa Väyrystä alkukauden sijaistanut Mikko Kärnä haluaa vielä tarkistuttaa Väyrysen oikeuden paluuseen.
Eduskunta on lisäksi myöntänyt tänä keväänä eron lukuisille edustajille heidän haluttuaan siirtyä muihin virka- tai työtehtäviin. Vaikka eduskunta harkitseekin jokaista eronpyyntöä tapauskohtaisesti, tulisi kansanedustajiksi valittujen henkilöiden suhtautua edustajantyöhönsä kunnioittavasti ja hoitaa se huolella kauden loppuun saakka vaaleissa edustamassaan puolueessa. Äänestäjätkin kaipaavat kuluttajansuojaa.
Comments are closed.