Pauli Piiparinen on maamme ensimmäinen elinvoimajohtaja, jonka työnä on luoda puhtia modernein ottein ja poikkihallinnollisesti kasvukaupungin vireyteen. Ylöjärvi haastoi pari vuotta sitten perinteisen kuntaorganisaation perustaen täysin uraauurtavan osastopäällikön viran vahvistaakseen paikkakunnan kiinnostavuutta uusien asukkaiden ja yrittäjien keskuudessa. Kaksi vuotta Ylöjärveen energiaa ladannut mies on tyytyväinen pestiinsä, jossa hän on päässyt juurruttamaan kuntatyöntekijöihin raikasta tekemisen meininkiä.
Elinvoimajohtaja Pauli Piiparinen veistelee hymyillen ajatuksesta, jossa kaikki Suomen kamaralla työskentelevät elinvoimajohtajat kokoontuisivat yhteiseen vuosikokoukseen.
– Koolla olisi harvinaisen sekava seurakunta, hän tuumaa.
Mies muistaa erittäin tarkasti vuoden 2015 syksyn, jolloin Ylöjärven kaupunki haki näyttävästi valtakunnallisella ilmoittelulla elinvoimajohtajaa. Ylöjärveläiset vastasivat etukynnessä kunnan haasteisiin, jotka sitä odottavat maakuntahallinnon syntymisen jälkeen. Kasvujanoinen kaupunki varmisti tulevaisuuden toimintakykyään.
Piiparisen mielestä työpaikkailmoitus kertoi perin tarkasti, mitä pirkanmaalainen kehyspaikkakunta tavoitteli organisaationsa uudistamisella ja perustettavalla nykyaikaisella viralla.
– Tampereen kasvukeskus veti minua voimakkaasti puoleensa. Ylöjärvi näyttäytyi tulevaisuuteensa rohkeasti satsaavana kaupunkina. Kaikki odotukseni niin kaupunkiseutua kuin työpaikkakuntaa koskien ovat osoittautuneet realistisiksi ja tosiksi, hän kiittelee.
Keski-Pohjanmaalta Kokkolasta Pirkanmaan sydämeen Ylöjärvelle muuttanut ja asettunut Piiparinen ihailee maamme toiseksi voimakkaimmin kehittyvää ja kasvavaa aluetta, jolla virkamies paiskii töitään pääsääntöisesti myönteisten haasteiden parissa.
Piiparisen työn pääpaino on tekniikka- ja ympäristöosaston luotsaamisessa, mutta hänen vastuullaan on taata asioiden jouheva hoituminen eri osastojen kesken.
2000-luvun teemana elinvoima
Pauli Piiparinen muistuttaa, että jokaisella aikakaudella on omat teemat, joiden nimiin vannotaan väkevästi.
– Nyt koko kuntakenttä linnoittautuu elinvoiman palvojaksi. Historiallinen kuntauudistus myllertää kuntien tehtävät. Aluehallinnon tuleminen nielaisee peruskunnilta muun muassa sosiaali- ja terveyspalvelut. Kunnat ratkovat tekemisiensä uudet päälinjat, hän muistuttaa.
– Maailma muuttuu rajusti. Raju kaupungistuminen on tosiasia. Yhteiskunta hakee uutta muotoaan, mies lisää.
Piiparinen korostaa, että jokaisella kunnalla on samansisältöiset haasteet. Kunnat ottavat paikkansa kilpaillen asukkaista ja työpaikoista.
– Myönteistä tässä ajassa on se, että kunnat etsivät aktiivisesti vahvuuksiaan ja mahdollisuuksiaan. Ne ovat kaiken tulevaisuuden rakentamisen peruskiviä. Positiivinen toimintaympäristö auttaa poimimaan kaikki helmet.
– Taannoin, kun taloudellinen ahdinko kiusasi niin kuntia kuin kansalaisiakin, ne lähestyivät asioita suureksi osaksi huolien eli kielteisten asioiden kautta. Negatiivisuuden kierteelle on laitettu piste, elinvoimajohtaja iloitsee.
Pauli Piiparinen teroittaa, että elinvoimakunnassa on sijansa niin tiiviille kaupungille kuin perinteiselle maaseudulle.
– Niiden vastakkain asetteleminen on turhaa. Esimerkiksi suuresta pinta-alastaan kuulu Ylöjärvi rakentaa tulevaisuutensa tiiviin keskustan, väljien kyläkeskusten kuin moni-ilmeisen haja-asutusalueen varaan.
Elinvoimajohtaja kehuu ylöjärveläistä käytäntöä kirjoittaa tulevaisuuden hankkeet auki maankäytön ja palvelujen suunnittelu- ja toteutusohjelmassa MAPSTO:ssa. Ohjelma kuvaa, miten Ylöjärven kaupunki rakentuu kullakin viisivuotiskaudella.
Piiparisen mukaan elinvoimaa tuo myös rakennettu ympäristö. Hän nostaa tulevaisuuden tärkeänä hankkeena esille esimerkiksi Tampereen raitiotien yltämisen Ylöjärvelle.
12elinvoimaa
Piiparisen mielestä elinvoiman synnyttäminen ei ole vain kunnan tehtävä.
– Ylöjärvi nostaa kaupunkistrategiassaan ytimekkäästi esille oman elinvoimaroolinsa. Elinvoimaisuus rakentuu vetovoimaisesta ympäristöstä, monipuolisesta yrityskannasta, osaamisesta, laadukkaista palveluista, saavutettavuudesta ja vahvasta kuntataloudesta, elinvoimajohtaja sanoittaa.
Hänen mukaansa jokaisella kansalaisella on keskeinen tehtävä elinvoimaisuuden generaattorina. Yksilön osa lähtee itsestään huolehtimisesta ja lähimmäisestä välittämisestä. Yhteisöllisyys ilmentää arjessa aitoa elinvoimaa.
– Yleinen toimeliaisuus virittää elinvoimaisuutta. Ihminen voi ruokkia vitaalisuutta osallistumalla eri seurojen ja yhdistyksien toimintaan, mies herättelee.
– Elinvoima on asioita liikkeelle tuuppaava voima. Teemaan sisältyy lisäksi yhteistä turvallisuuden tunnetta lujittavat seikat, kuten yhdessä kudotut tukiverkot, Piiparinen pohtii.
Comments are closed.