Liikunta on mukava tapa viettää vapaa-aikaa. Kuitenkin koululiikunnasta tulee monelle epämiellyttävää ja se vaikuttaa myös vapaa-ajan liikuntaan. Monen nuoren mielestä esimerkiksi uinnista on tullut ahdistavaa ja hiihdosta pakkopullaa. Tämä näkyy esimerkikisi uinnista lintsaamisella, milloin milläkin tekosyyllä ja ylipäätään huonosta asenteesta. Olen näitä juttuja huomannut paljon omasta liikunnanryhmästäni.
Mistä tämä mahtaa johtua? Monet sanovat tämän johtuvan koululiikunnan aiheuttamista paineista, jonka jälkeen ei ole enää uskaltanut yrittää tai vain halunnut. Nämä paineet ovat tulleet arvioinnista ja pelosta että opettaja ei hyväksyisi.
Mielestäni koululiikuntaa ei pitäisi arvioida. Olisi hyvä vain todistukseen merkata ”suoritettu” tai ”ei suoritettu” tai sitten ei ollenkaan.
Yleensä ajatellaan, että numero motivoi liikkumaan, mutta se ei valitettavasti ole totta. Päin vastoin, huono numero vain vähentää halua liikkua ”koska on niin paska siinä”.
Parempi motivaattori voisi olla vapaa-ajalla suoritetavat merkit ja liikunta, mitä nuoret itse haluavat tehdä. Esimerkiksi se viides ulkopeli-kerta voitaisiin vaihtaa vaikka nykytanssitunniksi. Ehkä näin nuorisoa, ei nyt eikä tulevaisuudessa, ahdistaisi liikunta niin paljoa.
PEPPINA HELIN
Ylöjärven Yhtenäiskoulu, 8 B
Comments are closed.