Vuorentaustan koulu juhlii satavuotiasta Suomea näyttävästi

Vuorentaustan koulun yläluokat järjestävät 5. joulukuuta tunnelmalliset Suomi 100 -juhlatanssiaiset. Kotitalousryhmät loihtivat illaksi pöydän täyteen herkkuja, koulun oppilasbändit soittavat musiikkia ja yhdeksäsluokkalaiset sekä kaikki juhlavieraat saavat tanssia.
Vuorentaustan koulun Suomi 100 -tanssiaiset
Jonathan Annala (vas.), Elias Maijala, Markus Ukkonen, Valtteri Seitsalo, Emil Eskola ja Atte Valkama. Heidän mukaansa kaikilla on tekemisen meininki. (Kuva: Dani Branthin)

Viime vuosina Vuorentaustan koulun tapahtumia on alettu suuntaamaan ulkopuoliselle yleisölle. Satavuotias Suomi antoi hyvän syyn järjestää koko koulun historiaan jäävän juhlatilaisuuden. Oman lisänsä iltaan tuo paikalle saapuva, ylöjärveläislähtöinen A. Aallon Rytmiorkesteri. Ammattimuusikot tulevat hyvin harvoin ilmaiseksi keikalle, joten tilaisuus on maksullinen.
Koulun musiikinopettaja Varpu Salmela pitää pääsymaksua kohtuullisena, sillä illan ohjelma on monipuolinen. Hänen mukaansa aiempien vuosien isot projektit edesauttoivat sitä, että opettajien kokouksessa he uskalsivat pienestä riskistä huolimatta ottaa A. Aallon esiintymään.
– Mielestäni on positiivista, että uskallamme buukata tänne ammattiorkesterin. Me uskomme tähän juttuun ja siihen, että porukkaa tulee tarpeeksi katsomaan. Juhlat onnistuvat parhaiten, jos paikalle tulee väkeä, Salmela sanoo.
Kyseinen juhlatilaisuus ei ole ensimmäinen pääsymaksullinen tapahtuma Vuorentaustan koulussa. Aiempien vuosien lipputuloilla ja sponsoreilta saaduilla avustuksilla on koululle hankittu muun muassa soittimia ja esityksiin tarvittavaa kalustoa.

Oppilaat ovat motivoituneita

Kahdeksasluokkalaiset Emil Eskola ja Matias Forsström lähtivät innokkaasti projektiin mukaan. Oppilasbändissä laulava Eskola ja pianoa soittava Forsström sanovat, että projektin suunnittelu aloitettiin jo syksyllä suomalaiseen tanssimusiikkiin tutustuen.
– Ei meillä ollut vaihtoehtoja. Opiskelemme musiikkiluokalla, joten meille tulee projekteja. Ei niistä tule kieltäydyttyä, he naurahtavat.
Musiikkikattaus käsittää ikivihreitä hittejä, joista mainittakoon ainakin Letkis, Emma ja Satumaa. Salmelan mukaan kaikki oppilaat ovat orientoituneet projektiin hyvin siitäkin huolimatta, että musiikkityyli ei koskettaisikaan nuorten omia mieltymyksiä.
– En ole yhtään poikkipuolista sanaa kuullut oppilaiden suusta, että miksi juuri näitä kappaleita on valittu. He tietävät, että me tarvitsemme ohjelmistoon esimerkiksi tangoja, valsseja ja foxeja. Oppilaat olivat heti mukana miettimässä sopivia kappaleita, Salmela kertoo.

Projekti vaatii hulluutta

Salmela ei uskalla sanoa miten paljon hänellä on kulunut aikaa Suomi 100 –projektin valmisteluun ja harjoituksiin. Jos asiaa miettisi vain tuntimäärän näkökulmasta, eivät tapahtumat olisi yhtä suuria mittasuhteiltaan. Hän tekee projekteja täydellä sydämellä ja kiittelee sekä kollegoitaan että oppilaitaan hyvästä yhteistyöstä.
– Näen asian niin, että projektit ja niiden valmistelu ovat positiivinen lisä omaan työhön ja tuo tuntitoimintaan lisää elävyyttä. Mutta kyllähän tämä vaatii hulluutta ja innostuneisuutta, hän naurahtaa.
Salmelan mielestä suurin palkinto on yhdessä tekemisessä ja siinä, kun näkee nuorten innostuksen.
– Oppilaat kaipaavat piristystä peruskoulun arkeen. Uskon myös, että oppilaat muistavat omat saavutuksensa koulun projekteissa. Nuorten on varmasti mukava muistella vuosien päästä, että he olivat Suomen juhlavuonna mukana tällaisessa, hän jatkaa.
Samalla yhdeksäsluokkalaiset saavat hieman esimakua Wanhojen Tansseista. Nuoret saavat iltaa varten pukeutua parhaimpiinsa. He harjoittelevat muutaman tanssin, jotka esitetään iltapäivällä koulussa sekä illalla paikalle saapuvalle yleisölle.
Salmela sanoo, että juhlasta tulee varmasti ikimuistoinen niin yleisölle, kuin koulun väellekin.

Comments are closed.