Puhelinnumero- ja luukkuviidakko karsiutuu

Vanhusneuvonta käy kätevämmäksi

Pirkanmaalle tulee yhteinen tapa ohjata vanhuksia näiden palveluihin. Ylöjärven ja sisarkuntien luoma malli alkaa olla valmis otettavaksi käyttöön syksyllä. Käytäntö vielä hioo sitä, ja lopullisesti se valjastetaan uudessa sotessa.

vanhukset, vanhuspalvelut, palveluohjaus, neuvonta, ohjausReilu kolme miljoonaa euroa ja siitä 2,34 miljoonaa valtionavustusta. Tällä rahalla remontoidaan Pirkanmaan vanhuspalveluiden neuvonta- ja ohjauspalvelut.

Maalina on yksi Pirkanmaan kunnille yhteinen malli. Selkeä malli, jossa asiakkaan ei tarvitse tuntea organisaatiota ja juosta tai soitella itse eri luukuille. Tässä mallissa keskitetyt neuvojat tuntevat organisaation ja ohjaavat asiakkaan oikeiden palveluiden ja tiedon äärelle.

– Olemme luomassa ihan uutta toimintakulttuuria suorastaan, kaupungin hoito- ja kuntoutumispalveluiden johtaja Anu Kallio vertaa kokonaisuudistusta aiempiin satunnaisiin parannuksiin.

– Tämä ei ole vain hanke hankkeiden joukossa, Ylöjärven vanhustyön johtaja Sirpa Ellala komppaa.

Täsmä- ja yksilöapua

Kun vanhuksella on satunnainen kysymys – vaikkapa palvelubussin pysäkistä tai halonhakkuuavusta – hän kääntyy yleisneuvojan puoleen.

Tähän hänellä on kaksi vaihtoehtoa. Hän voi soittaa maakunnalliseen neuvontapuhelimeen tai marssia kotikuntaansa luodulle lähitorille neuvontapisteeseen. Asiakkaan ei siis tarvitse ihmetellä, mistä osoitteesta mikäkin vastaus löytyy. Ohella on tosin myös nettineuvontaa.

Jos asiakkaalla on puolestaan tarvetta useille palveluille tai hänellä jo on niitä, hänelle nimetään henkilökohtainen asiakasohjaaja. Ohjaaja auttaa asiakasta tämän palveluiden kokonaisuuden suunnittelussa. Hän pitelee kokonaisuuden lankoja käsissään ja auttaa myös tietoa kulkemaan niiden välillä. Asiakkaan ei tarvitse itse rakentaa palveluidensa pakettia eri osoitteista.

Kaikille kunnille on määritelty yhteiset kriteerit niin palveluiden myöntämiselle ja laadulle kuin neuvonnan laadullekin. Erityishuomiota on kiinnitetty kotikuntoutukseen ohjaamiseen ja omaishoitajien tukemiseen, sillä niissä yhtenäistettävää on ollut paljon ja ne ovat tärkeitä osa-alueita. Lähitoreille tulee neuvonnan lisäksi vanhusten elämää tukevaa tai ilostuttavaa toimintaa, kuten kerhoja.

Mittakaava rikastaa

Maakunnallisesta tasosta on Ellalan ja Kallion mukaan monta hyötyä.

– Sen avulla asiakkaat saavat aiempaa varmemmin samaa tietoa, Kallio sanoo.

Eri asiantuntijoiden tuominen saman sateenvarjon alle auttaa myös jakamaan tietämystä näiden kesken. Ja selkeä malli tuo nopean avun, kun tietoa ei tarvitse pitkään haalia eri osoitteista.

Läheisyyden säilyttäminen taas on tarpeen, jotteivät ihmiset koe palveluiden kaikkoavan läheltä. Ja vaikka varsinaiset sotepalvelut ovat yhteisinä koko maakunnan tuntemia, vaikkapa lähitorilla tunnetaan parhaiten muu paikallisanti, kuten vapaaehtoisjärjestöt.

– Mittakaava kasvaa, mutta paikallisuus säilyy, Kallio lupaa.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?