”Vuonna 2015 voimaanastuneen yhdenvertaisuuslain velvoittamina kuntien viranomaisten on laadittava yhdenvertaisuussuunnitelma. Lain mukaan viranomaisten on arvioitava yhdenvertaisuuden toteutumista toiminnassaan ja ryhdyttävä tarvittaviin toimenpiteisiin yhdenvertaisuuden toteutumisen edistämiseksi. Näiden toimenpiteiden on oltava viranomaisen toimintaympäristö, voimavarat ja muut olosuhteet huomioon ottaen tehokkaita, tarkoituksenmukaisia ja oikeasuhtaisia.”
Edellä on ote yhdenvertaisuusasiaan liittyvien hallintotoimien juonto-osasta. Asia vaikuttaa vakavasti otettavalta, ja sitä se onkin. Onhan kyseessä perustuslaissakin oleva yhdenvertaisuusasia. Juonto-osassa on lisäksi näin:
”…Yhdenvertaisuuden nykytilannetta kartoitettiin 27.3.–16.4.2017 toteutetulla yhdenvertaisuuskyselyllä, jossa kuntalaisten lisäksi myös esimerkiksi yhdistyksillä ja yhteisöillä oli mahdollisuus kertoa näkemyksensä yhdenvertaisuuteen liittyen.”
Asia on karahtanut pahasti kiville. En ole kuullut, että yksikään kaava-alueen ulkopuolinen yhdistys tai yhteisö olisi saanut riittävää virikettä asiaan reagoimiseksi.
”Mahdollisuus kertoa” on piilotettu erittäin taitavasti. Tätä ei tarvitse todistella sen kummemmin kuin toteamalla, että yhdistykset ja yhteisöt eivät ole vastanneet, koska asiasta ei ole ollut tietoa.
Vakiintunut käytäntö on, että huomattavasti mitättömämmistäkin asioista yhdistyksiä ja yhteisöjä lähestytään kirjeellä. Vaalihömpän sekaan piilotetut vihjaukset eivät ole sama asia.
Peittojakelulehtien peitto ei koske kaava-alueen ulkopuolta. Kunnan kotisivulla vilahtava mahdollisuus ei tavoita. Mikä ja missä oleva some on jotain asiasta tiennyt ja antanut mahdollisuuden? Kukaan ei seuraa aktiivisesti tosiasiallisesti piilotettuja mahdollisuuksia.
Keskusta-alueella hääräilevät alueella asuvat. Ovatko kyselyn paperilippuset oikeasti olleet jossain, vai onko ne jaettu sopiville? Kuka lippusiin on vastannut? Kissanainen? Matti ja Teppo?
Yhteenvetona on todettava, että kaava-alueen ulkopuoliset on profiloitu tarkasti pois kyselystä. Pelkkää mahdollisuutta on turha hehkuttaa, koska aktiiviset yhdistysten toimihenkilöt ottavat aina kantaa, kun kysytään tärkeissä asioissa. Tästä ei ole minkäänlaista epäselvyyttä. Vai onko tässä asian juoni? Näitä vastauksia ei kenties ole haluttu.
Asian tiimoilta on jo kuultu, että onhan Kuru-neuvostoa ja Viljakkala-neuvostoa kuultu. On kuultu, kun on kirjallisesti kysytty. Ja onneksi noissa on havaittu asiassa olevaa painavaa sanottavaa.
Kiitos tästä, mutta meitä olisi ollut edustamaan kymmentätuhatta asukasta yhdistyksissä ja yhteisöissä, jos olisi kysytty. Oikeasti kyseiset neuvostot toimivat pienillä vanhojen kuntien kaava-alueilla. Moniko edes tietää neuvostoista? Painoarvo on kyselyssä huikea näillä neuvostoilla. Miten neuvostojen toiminta tuntuu kylillä?
Ohessa on vielä kaavakuva koko Ylöjärvestä. Kyselyn tosiasiallinen kohdistaminen on tehty 1 prosentin alueelle, joka on suorakaiteen oikeassa alanurkassa oleva musta alue. Se on kuntakeskuksen alue. 99 prosentin alue on yli 1 300 neliökilometrin kokoinen alue, jossa kyllä asuu aivan oikeita ihmisiä, joilla on statuksena olla Ylöjärven asukas.
Käsittääkseni asukkaitten määrä lähentelee 30:tä prosenttia koko asujaimistosta. Luvun voi tarkentaa, koska sitä kovasti yritetään pitää pimennossa, enkä ole onnistunut saamaan sitä.
Suunnitelma käsitellään vielä valtuustossa. Toivoisin selkärankaa asiaan liittyen. Tämä ei mene nyt oikein.
PAUL METSÄLÄ
