Räikästä ei tullutkaan polttopuuta

Eläinlääketieteen tohtori Urho Riihikoski on saanut Ylöjärven muuttuvat kasvot -kirjansa valmiiksi. Teos palauttaa mieleen vuosikymmenien aikana kertyneet Räikän talon ja Ylöjärven keskustan kulttuurihistoriallisten arvojen säilymiseen liittyvät asiakirjat, tapahtumat ja henkilöt.
urho riihikoski
Urho Riihikoski on ahkera tietokirjailija. Hänen tuorein teoksensa on juuri saapunut painosta.

Ylöjärven keskustaan vuonna 1825 valmistunut Räikän päärakennus oli purku-uhan alaisena 1970-luvun alussa. Vuonna 1972 Räikän talon suojelemiseksi perustettiin Vapaa kansalaisryhmä, johon kuuluivat Urho Riihikosken lisäksi Helinä Riihikoski, kirjailija ja runoilija Kirsi Kunnas, taidehistorian lehtori Vappu Pispa, kirjailija Jaakko Syrjä, opettaja Paavo Hänninen sekä lehtori Juhani Mikkola.

Ryhmä onnistui Räikän suojelutavoitteessaan. Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä Räikkä suojeltiin kaavoituksella vuonna 1991.

– Kirjassa kerrotaan arkistomateriaaleihin tukeutuen tarkasti oikeustaistelun käänteet, Riihikoski toteaa.

Suojelupäätös vauhditti rakentamista

Tällaisesta tilanteesta alkoi vuonna 1972 oikeustaistelu Räikän talon säilyttämiseksi. Räikkä oli silloin uuden kunnanviraston kuopan reunalla purku-uhan kohteena. (Kuva: Urho Riihikosken arkisto)

Teoksen mukaan Räikän suojelupäätös johti  muiden kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden vanhojen rakennusten säilymiseen Ylöjärven keskusta-alueella.

– Räikän talon ja kirkon ympäristöön ovat rakentuneet Ylöjärven muuttuvat kasvot, sillä suojelupäätös teki mahdolliseksi uutta rakentamista. Suojelupäätöksen jälkimainingeissa Ylöjärvi sai Soppeenharjun koulun, kirjasto Leijan ja kaupungintalon, Riihikoski selvittää.

Vapaan kansalaisryhmän jäsen akateemikko Kirsi Kunnas määritteli aikoinaan Räikän talon ja sitä vastapäätä olevan kirkon Ylöjärven kulttuurin ja hallinnon keskukseksi.

– Kirja tuo esiin sen, miten pitkäjänteistä omaan asuinympäristöön vaikuttaminen on. Omasta asuinympäristöstä huolehtiminen on erittäin tärkeää yksilön hyvinvoinnin kannalta, Riihikoski sanoo.

”Räikkään kannattaa sijoittaa”

Räikän talo jäi suojelupäätöksellä pystyyn. Kuvassa näkyvät kirjasto ja kunnanvirasto valmistuivat 1970-luvulla. Korkein hallinto-oikeus suojeli Räikän vuonna 1991. Kirjasto purettiin vuonna 2002 ja kunnanvirasto vuonna 2006. Myös vasemmalla näkyvä kunnan lääkärintalo purettiin kaupungintalon tieltä. (Kuva: Urho Riihikosken arkisto)

Viime vuoden keväällä Ylöjärvellä perustettiin Pro Räikkä kannatusyhdistys ry huolehtimaan Räikän talosta ympäristöineen osana Ylöjärven historiaa ja omaleimaisuutta.

– Mikäli Räikän kunnostamiseen sijoitettaisiin nyt 1,2 miljoonaa euroa, saataisiin ihan uudenlainen mahdollisuus ylöjärveläisyyden esille tuomiseen, säilyttämiseen ja kehittämiseen. Kulttuurielämä saisi lisää voimaa, Riihikoski linjaa.

276-sivuinen Ylöjärven muuttuvat kasvot -kirja on myynnissä Ylöjärven markkinoilla Ylöjärvi-Seuran pisteellä. Paikalla on myös Urho Riihikoski kertomassa kirjasta.

Kirjasta on otettu 200 kappaleen painos. Teoksen myyntituotto menee Pro Räikkä -yhdistykselle.

Räikän talon suojelun seurauksena päädyttiin tähän näkymään. Räikkä, kirkko, kaupungintalo, kirjasto ja seurakuntakeskus muodostavat Ylöjärven hallinto- ja kulttuurikeskuksen. (Kuva: Urho Riihikosken arkisto)

Comments are closed.