Ystävyysseurakunta viettää 140-vuotisjuhlaansa tammikuussa

Virolaisilla ei ole uskontoja vastaan mitään, mutta ihmiset vierastavat kirkkoja

Ylöjärven evankelisluterilaisen seurakunnan tallinnalainen ystävyysseurakunta, Pyhän Hengen seurakunta, täyttää tammikuussa 140 vuotta. Viron evankelisluterilaisella kirkolla ja sen paikallisseurakunnilla on iso haaste: miten kansalaiset oppisivat tuntemaan kristinuskon ja löytäisivät oman hengellisen kodin? Suuri osa virolaisista äideistä ja isistä jättää lapsiensa uskontoratkaisut näiden henkilökohtaisiksi asioiksi, jotka perilliset voivat päättää saavuttaessaan täysi-ikäisyyden.
Pyhän hengen seurakunta 140v 1

Pyhän Hengen seurakunnan 140-vuotisjuhlassa ensi tammikuussa vihitään ylöjärveläisten lahjoittama lyijylasi-ikkuna käyttöön. Teos asennettiin paikoilleen kolme viikkoa sitten. Pappi Eha Kraft (vas.), emeritustalousjohtaja Pirkko Tahlo, seurakunnan johtokunnan puheenjohtaja Ülle Gunin, emerituskirkkoherra Antero Honkkila, kirkkoherra Gustav Piir ja ruustinna Piitu Honkkila ihastelivat taiteilija Dolores Hoffmannin luomuksen värikkyyttä. Antero Honkkila on Ylöjärven ja Tallinnan ystävyysseurakuntatoiminnan isä.

Pyhän Hengen seurakunta on perustettu vuonna 1877, jolloin Viro oli Venäjän vallan alla.
Seurakunnan toiminnan keskuksena on pääasiassa 1300-luvulla rakennettu Pyhän Hengen kirkko, joka oli jo keskiajalla tavallisen kansan jumalanpalveluspaikka. Ensimmäiset tiedot kirkosta ovat jo 1200-luvulta.
Viisisataa vuotta sitten reformaation eli uskonpuhdistuksen jälkeen tässä pyhäkössä papit pitivät ensimmäiset vironkieliset jumalanpalvelukset. Aiemmin jumalanpalvelukset toimitettiin saksan kielellä. Pyhäkön historiaan liittyvät muiden muassa papit G. Müller ja Balthasar Russow. Ensiksi mainittu laati saarnojaan viron kielellä, ja jälkimmäinen kirjoitti Liivinmaan maakunnan kronikan.
Pyhän Hengen kirkon pappina 1500-luvun alkupuolella toiminut Johann Koell julkaisi kansankielisen katekismuksen, joka on ensimmäinen vironkielinen kirja.
Pyhän Hengen seurakunnan johtokunnan puheenjohtaja Ülle Gunin, kirkkoherra Gustav Piir ja lapsi- ja nuorisotyön pappi Eha Kraft sanovat, että seurakunnalla on vaalittavanaan kansallisesti merkittävä perintö.
– Kirkkorakennuksen historia on erittäin värikäs. Pyhäkössä on poikkeuksellisen paljon ainutlaatuisia kirkollisia esineitä, kuten saksalaistaiteilija Berndt Notken 1400-luvulla valmistama alttarikaappi sekä lehterien seiniä kaunistavat Köyhien raamatun kuvat eli pyhän kirjan keskeisistä kohdista aiheensa saaneet öljyvärimaalaukset, kirkkoherra Gustav Piir tarkentaa.
Pyhäkön kahtatoista suurikokoista ikkunaa koristavat lyijylasitaiteilija Dolores Hoffmannin suunnittelemat teokset. Viime kesänä valmistuneen ja pari viikkoa sitten paikalleen asennetun lyijylasi-ikkunan valmistamisen mahdollistivat ylöjärveläiset lahjoittajat.

Ihmiset tietävät kovin vähän kirkosta

Johtokunnan puheenjohtaja Ülle Gunin ja lapsi- ja nuorisotyön pappi Eha Kraft harmittelevat sitä, että virolaiset tietävät hälyttävän vähän kristinuskosta ja evankelisluterilaisesta kirkosta.
– Kansalaisemme ovat hyvin olemattomasti perillä minkään uskontokunnan asioista. Ateistinen neuvostoaika katkaisi kansalaisten yhteydet kirkkoihin. Monet opettivatkin tuolloin, että Jumala on kuollut, he tarkentavat.
Guninin ja Kraftin mukaan ihmisillä on surullisen paljon väärää tietoa kirkkokunnista, minkä he uskovat vaikuttavan suuren yleisön varsin voimakkaaseen kirkkotovastaisuuteen.
– Virolaiset olettavat esimerkiksi valtion pitävän yllä kirkkojen toimintaa, mikä ei pidä paikkaansa, he korostavat.
Viron evankelisluterilaisen kirkon seurakuntien päätulonlähde on kannatusmaksu, jonka jokainen täysjäsen maksaa vapaaehtoisesti.
– Meidän Pyhän Hengen seurakuntamme saa jonkin verran lisätuloja pääsymaksusta, jonka perimme turisteilta, kun he tutustuvat kirkkoomme, Gunin ja Kraft kertovat.
– Lisäksi meillä on majoitustoimintaa. Vuokraamme matkustajille huoneita seurakuntakeskuksestamme.
Guninin mukaan turistien väheneminen Tallinnassa näkyy suoraan Pyhän Hengen seurakunnan taloudessa.
– Ulkomaalaisia vieraita on ollut kahden viime vuoden aikana huomattavasti vähemmän kuin aikaisempina vuosina, hän vertaa.
– Parin euron sisäänpääsymaksuista on kertynyt aiemmin merkittävä summa. Toivomme turisteja lisää, Gunin toteaa.

Pyhän hengen seurakunta 140v 2

– Ystävyysseurakunnassa on aina lämminhenkinen vastaanotto. Kun Jaan Kiivit toimi Pyhän Hengen seurakunnan kirkkoherrana, tapasimme miehen ensimmäisen kerran. Teimme hyvin paljon yhteistyötä, joka jatkuu nykyään uusin voimin, Antero ja Piitu Honkkila riemuitsevat.

Neuvostoaika katkaisi perinteen

– Yhteiskunnassamme ei ole enää aikoihin ollut traditiota, jonka mukaan suku- ja perhekunnat kuuluvat polvesta polveen kirkkoon ja harjoittavat uskontoa, Eha Kraft harmittelee.
Hänen mukaansa koko kirkon ja jokaisen paikallisseurakunnan on aktiivisesti tehtävä työtä, jotta ihmiset löytävät tiensä kristinuskon piiriin.
– Esimerkiksi kun virolaiset haluavat kirkolliset häät, moni kiinnostuu hetkeksi kristinuskosta ja seurakunnasta. Surullisen moni unohtaa hengellisen elämän avioliiton arjen myötä, Kraft suree.
– Kirkon jäsenyys kiinnostaa myös silloin, kun perheeseen syntyy lapsi. Pienokainen halutaan kastaa kristillisin menoin. Sitten yhteys katoaa.
Kraft kertoo monien nuorten äitien ja isien olevan ihmeissään, kun vauvan kastaminen ei käykään tuossa tuokiossa.
– Kaikki aikuiset eivät ymmärrä aluksi sitä, että lapsen vanhempien on kuuluttava kirkkoon. Edessä on siis aikuisten rippikoulu ja kastaminen. Monesti vanhemmat ja pienokainen liitetään kirkon yhteyteen samalla kerralla, hän sanoo.
Lapsi- ja nuorisotyön pappi muistuttaa, että suurin osa virolaisista äideistä ja isistä pitää jälkikasvunsa uskoon liittyviä asioita lasten henkilökohtaisina juttuina.
– Virolaisista vanhemmista suuri osa haluaa, että lapsi itse päättää uskonnostaan täytettyään 18 vuotta, Kraft huomauttaa.
– Nurinkurista on se, että äidit ja isät ratkaisevat jälkikasvunsa puolesta paljon merkityksettömämpiä asioita kuin kirkkoon kuulumisen ja sitä seuraavan uskonnonopetuksen antamisen.

Pyhän hengen seurakunta 140v 4

– Virossa syntyy poikkeuksellisen vähän lapsia. Todella monet vanhemmat jättävät pienokaisensa kastamatta ja liittämättä kirkon jäsenyyteen. Äidit ja isät ajattelevat, että kun lapsi varttuu aikuiseksi, hän päättää suhteestaan kirkkoon ja uskontoon, pappi Eha Kraft kertoo.

Jäsenyydelle on ehtonsa

Viron evankelisluterilaisen kirkon jäsenyys on monipolvinen asia.
– Maassamme henkilö voi valita vapaasti seurakuntansa, Ülle Gunin muistuttaa.
Tallinnassa on kymmenen evankelisluterilaista seurakuntaa, ja Pyhän Hengen seurakunta kuuluu isoimpien seurakuntien joukkoon.
Seurakuntiin kuuluvat ovat täysjäseniä, kun he täyttävät neljä kriteeriä.
Henkilön pitää olla kastettu, ja hänen on täytynyt käydä rippikoulu. Hänen on käytävä vähintään kerran kirkkovuodessa ehtoollisella ja maksettava jäsenmaksunsa.
Pyhän Hengen seurakunnan kirjoissa on 2 554 henkilön nimet, mutta heistä tällä hetkellä vain 409 täyttää kaikki täysjäsenyyden edellyttämät kriteerit.
Ülle Gunin harmittelee monen jäsenen laiminlyövän jäsenmaksunsa.
–Teimme viime vuonna puhelinkampanjan, jonka aikana jututimme jäsenrekisterissämme olevat henkilöt. Kerroimme seurakunnan kuulumisia ja kyselimme ihmisten toiveita sekä odotuksia. Kun otimme puheeksi jäsenmaksun, moni ihminen muuttui aggressiiviseksi. Ihmiset kertoivat, etteivät rahat riitä muuhunkaan elämiseen, saati sitten seurakunnan jäsenmaksuun. Useat uhkasivat jättää kirkon. Ihmisten puheista tuli paha mieli, Gunin sanoo.

Rippikouluja lapsille ja aikuisille

Suomen evankelisluterilaisen kirkon suosituin työmuoto on rippikoulu, jonka jokaisesta ikäpolvesta käy runsaat 80 prosenttia.
Virolaiset eivät uskalla haaveillakaan Suomen evankelisluterilaisen kirkon rippikoulun suosiosta nuorten keskuudessa.
Eha Kraft sanoo, että Pyhän Hengen seurakunta järjestää rippikouluopetusta niin nuorten kuin aikuistenkin ryhmille.
– Meidän seurakunnassamme on konfirmoitu viime vuosien aikana muutama kymmenen ihmistä per vuosi, hän kertoo.
Pyhän hengen seurakunta järjestää lapsille uskontokasvatusta. Seurakunnalla on ryhmät alle kouluikäisiä, kouluikäisiä ja 12–13-vuotiaita varten. Ryhmät kokoontuvat kerran kuukaudessa lauantaisin.
– Kun lapset tulevat uskontokasvatusryhmiin, he viihtyvät niissä, Gunin sanoo.
Pyhän Hengen seurakunta kutsuu erityisesti perheitä jumalanpalvelukseen jokaisen kuukauden toisena sunnuntaina.
– Tämäkin kirkkopyhä saa ihmiset kiinnostumaan seurakunnan toiminnasta, Gunin iloitsee.

Jumalanpalveluksia viidellä kielellä

Kirkkoherra Gustav Piirin johtamassa Pyhän Hengen seurakunnassa on monipuolinen jumalanpalveluselämä.
Seurakunta toimittaa säännöllisesti jumalanpalveluksia viron kielen lisäksi latvian, englannin ja venäjän kielillä. Lisäksi tarjolla on viittomakielinen jumalanpalvelus.
– Meidän seurakunnassamme on hyvä pappitilanne. Lisäksi saamme vieraiksemme vierailevia pappeja, Piir kiittelee.
Pyhän Hengen seurakunta viettää 140-vuotisjuhliaan ensi vuoden tammikuun 14. ja 15. päivänä.
Lauantaina on konsertti kirkossa, ja sunnuntaina on juhlajumalanpalvelus sekä seurakuntajuhla.

Pyhän hengen seurakunta 140v 3

Pyhän Hengen seurakunnan työntekijät ja aktiiviset jäsenet valmistavat joulutonttuja myyntiin. Tuloilla tuetaan seurakunnan toimintaa. Lapsi- ja nuorisotyön pappi Eha Kraft (vas.) ja seurakunnan johtokunnan puheenjohtaja Ülle Gunin sanovat paikallisseurakunnan talouden olevan tiukilla.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?