Pilaako turvetuotanto Aurejärven?

Vapo Oy hakee Ylöjärven ja Kihniön rajalla sijaitsevalle Talasnevan turvetuotantoalueelleen ympäristölupaa sekä toiminnan aloittamislupaa. Alueella on nostettu turvetta jo 80-luvulta lähtien, ja ympäristöluvan voimassaolo päättyi vuoden vaihteessa. Viime viikon tiistaina Vapo järjesti Kihniöllä Aitonevan turvemuseolla  lupahakemuksensa tiimoilta tiedotustilaisuuden.
talasneva, aurejärvi

Olavi Kiviniemi (vas.), Jouko Halmela, Arvo Rajalammi ja Esko Patomäki ovat huolestuneita Aurejärven veden puhtaudesta.

Turvetuotantoa on tarkoitus jatkaa entisellä 30 hehtaarin ja aloittaa kokonaan uudella 39,7 hehtaarin tuotantoalalla.
Aurejärven vakio- ja vapaa-ajanasukkaat ovat ilmaisseet huolensa siitä, että järven vesi nykyisin limoittuu ja värjäytyy. Monien mielestä järven vesi on nykyisin talousvedeksi kelpaamatonta. Lupahakemuksesta onkin jätetty muistutuksia tai eriäviä mielipiteitä, joihin luvanhakijan tulee ottaa kantaa ja täydentää hakemustaan ennen kuin Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto tekee päätöksensä. Esimerkiksi Ylöjärven kaupungin ympäristölautakunta toteaa lausunnossaan, että uudet turvetuotantoalueet eivät ole maakuntakaavan mukaisilla turvetuotantoalueilla, vaan suunnitellulla luonnon monimuotoisuuden ydinalueella. Siksi ennakkoaloituslupa tulisi sallia enintään nykyisellä ottoalueella, sillä sen laajentaminen aiheuttaisi peruuttamattomia päästöjä vesistöihin. Lautakunta pitää tutkimustuloksia osin puutteellisina ja esimerkiksi turvetuotannon vaikutuksia rapu- ja kalakantoihin ei ole lautakunnan mielestä riittävästi selvitetty.

Ruskeaa vettä ja mutaa

Näytteiden perusteella järven tila on luokiteltu ekologisesti hyväksi tai erinomaiseksi, mutta huoli tulevaisuudesta painaa silti

talasneva, maikki herrala

Yhteinen Aurejärvemme ry:n puheenjohtaja Marja-Liisa Herralan mielestä Talasnevan turvetuotanto on ristiriidassa lakien ja säädösten kanssa.

aurejärveläisiä. Aurejärven rannalla entisen Kurun puolella asuva Arvo Rajalammi on pitkään ollut huolestunut

turvetuotannon vaikutuksesta Aurejärven tilaan.

– Hieno ja kaunis järvi on saastunut turvemudasta johtuen. Vaikka Vapo sanoo, että vaikutusta ei ole niin kyllä vaan mutaa tulee, ja vesi on  muuttunut ruskeaksi ja likaiseksi, tiivisti Rajalammi.

Vuosikymmeniä Aurejärven rannalla asuneena hän muistaa ajat, jolloin tällaista ongelmaa ei ollut.

– Vuonna 1970 kun muutimme vakituisiksi asukkaiksi Aurejärven rannalle niin vesi oli vielä kirkasta ja jopa juomakelpoista. Nyt kun tuuli käy, niin pohjasta nousee ruskeaa mutaa rannallekin.

Ei syytä huoleen

– Huoli on ymmärrettävä, mutta näitä tilaisuuksia järjestetään juuri sen vuoksi, että voimme jakaa tietoa ja kertoa Aurejärven ympäristön asukkaille, että aihetta huoleen ei ole, vakuutti Vapon aluejohtaja Pasi Rantonen tilaisuuden aluksi.

Hän myös korosti sitä, että puhdistustekniikat ovat huomattavasti kehittyneet ja kaikki Vapon käytössä oleva tieto turvetuotannon vaikutuksista vesistöihin ja muualle ympäristöön jaetaan avoimesti ja mitään salaamatta.

– Ei ole olemassa kahta erillistä agendaa Vapon sisällä ja sen ulkopuolella. Kaikki tieto todellisesta tilanteesta on kaikkien käytössä ja kerrotaan avoimesti ja läpinäkyvästi, vakuutti Rantonen.

Päästöt pieniä

Tietoa olikin runsaasti tarjolla. Vapon ympäristöasiantuntija Päivi Rikalainen esitteli vuosien mittaan koottuja

aurejärvi, talasneva

Talasnevan turvetuotantoalueen vedet pumpataan kosteikkoon, jonka tarkoituksena on estää ravinteiden ja kiintoaineen valuminen alapuoliseen Aurejärveen.

mittaustuloksia, joiden mukaan turvetuotannon osuus vesistöihin päätyvistä fosfori-, typpi- ja kiintoainemääristä on pieni. Talasnevalla vedet johdetaan kosteikkoon, johon vesistöjä pilaavien ainesosien on määrä pysähtyä.

– Uusi alue ei tule lisäämään kiintoaine- tai humuskuormitusta  alapuolisessa vesistössä, lupasi Rikalainen.

Lupauksen vakuutena on se, että Vapo tarkkailee turvetuotantoalueidensa vesien tilaa ottamalla näytteitä sekä alueelle tulevista että lähtevistä vesistä. Lupahakemuksen tietojen perusteella kiintoaineesta jää 50 %  kosteikkoon, ja Ylöjärven kaupunki edellyttää lausunnossaan määrän nostamista 70 prosenttiin. Mikäli uudet luvat myönnetään, kosteikon kokoa tullaan kasvattamaan 5,4 hehtaarista 7 hehtaariin.

Laillisuuskin puhutti

Aurejärven edunvalvontaa varten perustetun Yhteinen Aurejärvemme ry:n puheenjohtaja aureskoskelainen Marja-Liisa Herrala epäili koko turvetuotantoalueen laillisuutta.

– Miksi Aurejärven virkistyskäyttö pitää riskeerata? Talasnevan toiminta ei ole maankäyttö- ja rakennuslain eikä luonnonsuojelulain mukaista. Pirkanmaan vesienhoito-ohjelman ja EU:n vesipuitedirektiivin mukaankaan vesien tila ei saa heikentyä. Ihmettelen, etteivät nämä säännökset koske Vapoa, sanoi Marja-Liisa Herrala.

Tiedotustilaisuus ei vakuuttanut myöskään Arvo Rajalammia.

– Kyllä asia pitäisi korjata käytännössä eikä tiedotustilaisuuksia järjestämällä.

Aluehallintovirasto käsittelee Vapon hakemukset syksyn kuluessa.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?