Paikallisaktiivi näkee naiseuteen

Kotiseutuyhdistyksen naistoimikuntaluotsi iloitsee sukupuolten tasa-arvosta, mutta niissä nähtyjä eroavaisuuksia hän ei silottaisi pois. Tänään tiistaina vietetään kansainvälistä naistenpäivää.

Ylöjärvi-Seuran naistoimikunta kokoontuu joskus paikallisyhdistyksen tukikohdassa vanhassa Mikkolan rakennuksessa. Useimmiten se kuitenkin asettuu välittömälle seurustelulle sopiviin puitteisiin jonkun jäsenen kotiin, kertoo toimikunnan puheenjohtaja Kerttu Blom.

Kasvattaja. Mutta myös työelämän toimija. Ja paljon muuta. Naisen rooli on moninainen. Siksi naisasia kiinnostaa Ylöjärvi-Seuran naistoimikunnan puheenjohtajaa Kerttu Blomia.
– Minua kiinnostaa, miten naiset voivat toimia ja rakentaa tätä yhteiskuntaa.
Kaikilla naisilla ei toki ole hengenpaloa naisasiaan, mutta tässä naisessa se on elänyt vahvana. Blom on halunnut pitää roolinsa esillä.
– Minulla on pysynyt mielessä, että naisia tarvitaan.
Toimikuntaan Blom päätyi kymmenisen vuotta sitten, kun häntä silloisena paikallisseuran puheenjohtajana pyydettiin naisryhmänkin kokouksiin. Tosin tietämättään hän oli jäsen jo 1980-luvulla; naurahtaen hän kertoo äkänneensä nimensä historiikista.
Vaikka naisasia Blomia kiinnostaakin, toimikuntaan hän lähti jäseneksi asti halusta toimia yhdistyksen hyväksi. Seuratyö, lähinnä varainkeruu, onkin ryhmän ydintä, ei niinkään naisasia. Juuri naiskokoonpano juontaa Blomin mukaan ennemmin siitä, että varoja kerätään perinteisesti naisten puuhiksi mielletyin sopan- ja kahvinkeitoin.

Yksi tuoreimmista naistoimikunnassa virinneistä ideoista on Fröökynän keittokirja. Sitä toimikunnan jäsenet, kuten Pirkko Suoniemi (vas.) ja Anna Alajoki, ovat myös jalkautuneet myymään. (Kuva: Kerttu Blom)

Hyvää asemaa myös ylläpidettävä

Tätä nykyä naisen asemaa ei Blomin mielestä nähdä pelkässä sopankeitossa.
– Naiset ovat saaneet pysyvän jalansijan yhteiskunnan eri osa-alueilla. Meillähän on niin kyvykkäitä naisia!
Konkarinainen toteaakin sukupuolensa aseman parantuneen roimasti ihan vain oman nuoruutensakin ajoista. Hänestä naiset alkavat olla samalla viivalla miesten kanssa.
– Minusta se on terveen yhteiskunnan merkki.
Tämä ei kuitenkaan naisaktiivin mielestä tarkoita, että naisasian ajat olisivat luetut. Hänestä naisasia ei käy koskaan tarpeettomaksi, koska saavutettua tilaa on ylläpidettävä ja niin miehillä kuin naisilla on jatkossakin omat alueensa.
Sitä paitsi Blom näkee vielä parannettavaakin.
– Kyllä se on yleensä äiti, joka jää lasten hoitajaksi. Miksei voisi olla niinkin, että mies jää? Ja palkkakuoppa on valitettavasti vielä olemassa.

Omanlaistaan aaltopituutta

Naisryhmät eivät kuitenkaan ole olemassa pelkkää oikeuksien ajamista varten. Naisia yhdistää moni muukin seikka.
– Naisporukassa on se naisenergia, joka jyllää, puheenjohtaja sanoo hymyn väläyttäen.
Naisporukoin pidetään Blomin mukaan yllä myös naiseutta ja omanarvontuntoa, naisten identiteettiä.
– Ja kommunikointi naisten kesken on omanlaistansa. Me ehkä ymmärrämme naisina toisiamme.
Sen sijaan Blom ei näe enää nykyajassa suoranaisia naisten kiinnostuksen kohteita – taitavathan miehetkin esimerkiksi ruuanlaiton.
Naishenki kukkii myös Blomin ja kumppaneiden toimikunnassa.
– Voimme olla toistemme ajatustenlukijoita suurin piirtein. Olemme samalla aaltopituudella, vaikka jokainen tuokin omanlaisiaan ideoita omalla elämänkokemuksellaan.
Ja vaikka Blom kiistää puhtaan naismaiset mieltymykset, mainitsee hän toimikunnasta myös naisten juttuja naiseuden ylläpitäjinä.
– Mietimme menevämme Marimekolle vierailulle. Tällaista naisellista touhua…
Oman sukupuolensa piiristä naiset saavat Blomin mielestä jotain omanlaistaan, jotain, mitä sekaryhmissä ei saa.
– Se on niin erilaista kuin se, että pöydän ympärillä istuu niitä ukkojakin, hän tuumii lempeästi nauraen.

Myyjäiset kahvinkeittoineen ovat perinteistä naistoimikunnan sarkaa. Naistoimikunta on vienyt myyntipöytänsä esimerkiksi museonmäen markkinoille. (Kuva: Kerttu Blom)

Elo-markkinoillakin on kojumyynnissä aherrettu. (Kuva: Kerttu Blom)

Ei mitään nokittelua

Siinä kun naisten asema on kohentunut, on Blomin mielestä nähtävissä, että nyt miehiä jopa syrjitään joissain asioissa. Virallisesta kalenterista yhä uupuva miestenpäivä käy hyvästä esimerkistä.
– Kyllä miehetkin oman päivänsä sinne tarvitsisivat.
Niinpä toimikunta on kantanut kortta myös miesten eteen järjestämällä esimerkiksi isänpäivälounaita.
Miesten aseman Blom katsoo kuitenkin olevan vielä hyvässä reilassa. Hän näkee siinä jopa parannusta.
– Kaikilla aloilla työskentelee nykyään miehiä siinä kuin naisia.
Naisjärjestöjen olemassaoloa Blom ei näe vastakkainasetteluna. Pointtina on yksinkertaisesti yhteinen tekijä, naiseus.
Niinpä Blom ei koe tarvetta pyyhkiä sukupuolijaottelua pois. Hänestä niin naisen kuin miehen rooleja tarvitaan. Niitä Blom pitäisi yllä ihan vain luonnollisin ottein.
– Ei tehrä numeroo, niin kuin vanha sananlasku sanoo.