Harvalla haja-asutusalueella on yhtä värikäs historia kuin Länsi-Teiskolla. Näsijärven itäpuoliseen Teiskon kuntaan aikoinaan kuulunut kylä on ehtinyt vuosien mittaan pohtia itsenäistymistä, tulla pakkoliitetyksi Kuruun ja ajaa irtautumista osaksi Ylöjärveä.
Nykyään elämä Länsi-Teiskossa on tasaisen rauhallista. Vuoden 2009 kuntaliitoksen jälkeen kylällä ei ole tarvinnut puida nyrkkiä enää mihinkään suuntaan.
Paikallinen identiteetti elää, mutta se on päässyt hieman hiipumaan.
– Kun koulumme lakkautettiin vuonna 2006, kyläläisiltä katosi tärkeä yhteinen kokoontumispaikka. Se on näkynyt, länsiteiskolainen Katri Siukola miettii.
Seuratalon Joulu -tapahtuma on kohonnut Länsi-Teiskossa jo perinteikkääseen asemaan. Tänä vuonna 13. kertaa järjestetyn tempauksen olennaisimpana osana ovat suuret joulumyyjäiset. Paikallisista tuotteista seuratalolla kertoi Katri Siukola.
Tänä päivänä Länsi-Teiskon tärkein kyläkeskus on vuonna 1929 valmistunut seuratalo. Aikoinaan suojeluskuntakäyttöön tehty rakennus ei ole kovin moderni tai monikäyttöinen, mutta parempaakaan vaihtoehtoa ei enää löydy.
– Sekä koulu että vanha työväentalo ovat nykyisin yksityisomistuksessa. Ensiksi mainitussa pidettiin vuosien mittaan kaikenlaisia tapahtumia ja kerhoja, mutta täällä sama ei onnistu, Katri Siukola harmittelee.
Kuun alussa seuratalo isännöi jo perinteeksi muodostunutta joulumyyjäistapahtumaa. Peräti yhdeksän päivää kestänyt tempaus on järjestetty Länsi-Teiskossa nyt 13 kertaa.
– Parhaimpina päivinä ostoksilla käy liki sata ihmistä. Se on kylän kokoon verrattuna tosi paljon, Siukola kehaisee.
– Mutta kyllähän Länsi-Teisko on viime vuosina muuten hiljentynyt. Väki on vähentynyt etenkin sen jälkeen, kun kyläkoulu lakkautettiin, hän myöntää rehellisesti.
Niin, se koulu. Kun Kurun kunta päätti panna Länsi-Teiskon alakoulun ovet säppiin vuonna 2006, menettivät kyläläiset hermonsa pahan kerran. Pian lakkautuspäätöksen jälkeen kylällä alettiin puuhata alueen irrottamista Kurusta.
Nimensä eroa vaatineeseen paperiin laittoi tuolloin myös Katri Siukola.
– Enemmistö oli silloin Ylöjärveen liittymisen kannalla. Emmehän me vahvasti uskoneet, että se olisi voinut onnistua, mutta ainakin tuli yritettyä, paljasjalkainen länsiteiskolainen muistelee naurahtaen.
– Koulun mukana meni paljon muutakin kuin lasten opiskelupaikka. Ja meitä ei miellyttänyt tapa, jolla lakkautuspäätös tehtiin, kyläaktiivi lisää.
Ylöjärvi ei tuonut autuutta
Tämä juttu on osa Kylillä-juttusarjaa.
Monessa mukana oleva Siukola kuvailee 2010-luvun Länsi-Teiskoa hiljaiseksi paikaksi, jossa joskus tapahtuu jotakin. Joulumyyjäisten lisäksi kylällä esimerkiksi urheillaan, juhlitaan uuttavuotta ja lauletaan kauneimpia joululauluja.
Länsi-Teiskon erikoisia ominaispiirteitä ovat oma hautausmaa, kellotapuli ja rukoushuone. Myös yhdistyksiä on väkilukuun verraten paljon.
Syyt löytyvät maantieteestä.
– Kun kylämme kuului Teiskoon, olimme muista erillään täällä järven länsirannalla. Kaikki tällaiset perusasiat piti luoda siis itse, Siukola kertoo.
Omalaatuisen sijainnin vuoksi Länsi-Teiskoon kehittyi vahva paikallinen identiteetti. 1940-luvun lopulla alueella harkittiin hetken aikaa jopa omaksi kunnaksi ryhtymistä, mutta valtioneuvoston päätöksellä alue liitettiin lopulta Kuruun.
Haikailua Ylöjärveen liittymisestä kylällä on vallinnut sen kaikissa historian vaiheissa. Nyt, kun tuo haave on toteutunut, on aika kysyä tiukka kysymys: miltä nyt tuntuu?
– No, ei se autuutta tuonut. Tuntuu vähän, että Ylöjärvi ei arvosta maaseutuaan, Siukola pohtii.
Rengasfarssi alkaa olla ohi
Tämän vuoden syyskuussa Länsi-Teisko nousi hetkeksi koko Pirkanmaan huulille, kun Aamulehti uutisoi näyttävästi kylässä vallinneesta murskeongelmasta.
Lyhyesti sanottuna kyse oli siitä, että kylän pitkän pääväylän päällysteeksi oli levitetty liian terävää sepeliä. Se johti noin sadan autonrenkaan puhkeamiseen.
– Se aika elokuun lopulta lokakuun alkuun oli jotain ihan käsittämätöntä. Muualla töissä käyneet länsiteiskolaiset joutuivat päivittäin varautumaan siihen, että työmatkalla pitää pysähtyä vaihtamaan rengas, Katri Siukola ihmettelee.
Silpojasepelin uhriksi joutuivat käytännössä kaikki Länsi-Teiskon kyläläiset. Noin kuukausi sitten Pirkanmaan ELY-keskus alkoi vihdoin maksaa korvauksia aiheuttamistaan vahingoista.
Tarkkaa syytä sille, miksi vääränlainen sepeli tielle päätyi, ei ole Länsi-Teiskoon kantautunut. Siukolan mukaan tärkeintä on kuitenkin, että ongelmat ovat nyt takanapäin.
Länsi-Teiskon kyläläiset ovat viime vuosina menettäneet tärkeitä kokoontumispaikkojaan, mutta seuratalo on ja pysyy. Vuonna 1929 rakennetulla talolla on suojeluskuntatausta.
Viimeisimmät kommentit