Ylöjärven keskustaa kehitetään

Osayleiskaavoituksella pyritään yhdistämään Elovainio, Soppeenmäki ja Kirkonseutu. Tarkoitus on eheyttää keskustan nykyistä rakennetta, lisätä keskusta-asumista sekä muuttaa ympäristö aiempaa houkuttelevammaksi. Asuinrakentaminen tulee olemaan pääosin kerrostalovaltaista ja kaupunkimaista.

Kaupunkikehitysjaoston puheenjohtaja Mika Kotirannan ja kaavoitusarkkitehti Vesa Ylitapion mielestä kaavoitus mahdollistaa asioita mutta ei pakota niihin.

Muutamia vuosia sitten alkoi keskustelu Ylöjärven osayleiskaavoituksesta. Tarkoitus olisi eheyttää yhdyskuntarakennetta, kehittää joukkoliikennettä sekä tehdä Ylöjärvestä aiempaa kaupunkimaisempi.
– Kilpailutimme arkkitehtejä ja annoimme heille vapaat kädet. Ainoa ohjeistus oli, että Vaasantien ali ei voida mennä, koska siellä on pohjavesialue, kertoo kaupunkikehitysjaoston puheenjohtaja Mika Kotiranta.
Osayleiskaavoitus on kuitenkin herättänyt myös negatiivista keskustelua kaupunkilaisissa.
– On levinnyt väärää tietoa Soppeenmäen teollisuusalueesta. Yleiskaavassa arkkitehdit ovat katsoneet aikaa pitkällä aikavälillä ja nähneet, että harjun reunalla voisi joskus tulevaisuudessa olla myös asuntoja, mikäli maanarvo ja yrittäjien halu olisi asemakaavoittaa alueelle, Kotiranta selventää.

Keskeisiä kohtia

Ydinkeskustan osayleiskaavan alueella on tarkoitus kaksinkertaistaa väestöpohja vuoteen 2030 mennessä viidestätuhannesta kymmeneentuhanteen asukkaaseen. Vuoteen 2040 mennessä olisi tarkoitus kolminkertaistaa nykyinen väestö noin 15 000:een asukkaaseen.
Kaavalla varaudutaan erityisesti kerrostaloasuntojen ja kaupunkimaisten pientaloasuntojen kysyntään sekä muun muassa uuteen vähittäiskaupan suuryksikköön. Kerrostaloilla pyritään saamaan nykyistä keskustamaisempi vaikutelma. Esimerkiksi teknisen toimiston ja musiikkiopiston välinen alue muutetaan kerrostaloalueeksi.
Ratkaisussa valtatie 3 on sijoitettu uuteen linjaan ja Vaasantien luonnetta on muutettu nykyistä katumaisemmaksi.
– Vaasantien roolin muuttuminen katumaisemmaksi on yleissuunnitelman keskeinen osa. Se mahdollistaa maankäytön rakentumisen tien viereen ja keskusta-alueen tiivistämisen suunnitellulla tavalla, toteaa kaavoitusarkkitehti Vesa Ylitapio.
Osayleiskaavan pääviherrakenteen muodostavat kaava-alueen eteläosan Teivaanlan–Soppeenmäen harjualue, länsiosan Keijärvi ranta-alueineen ja uusi toimintapainoitteinen viherkäytävä Räikän puistosta Metsäkylän suuntaan.
– Luonnoksen olisi tarkoitus muodostua ehdotukseksi tämän vuoden aikana. Kevät ja syksy ovat nyt parasta aikaa vaikuttaa.

Liikenne vaikuttaa eniten

Liikenteellisenä lähtökohtana ovat toimiva liikennejärjestelmä sekä tehokas joukkoliikenne. Liikenneratkaisuilla pyritään parantamaan reittivalintoja sekä vähentämään automatkoja, liikenneruuhkia ja ympäristöhaittoja. Ydinkeskustassa satsataan paljon myös kevyeen liikenteeseen.
– Joukkoliikenne on suunniteltu järjestettävän aluksi linja-autoilla ja tulevaisuudessa osin kaupunkiraitiotiellä. Uusi merkittävä asuminen sijoittuu joukkoliikenneväylien varteen, Ylitapio selostaa.
– Suurimmat käyttämättömät tai hukkakäytössä olevat alueet sijoittuvat aivan keskustan läheisyyteen näiden pääliikenneväylien lähiympäristöihin. Näillä alueilla on merkittäviä maankäyttömahdollisuuksia kaupunkirakenteen kehittämiseen.
Liikenteellisiä toimenpiteitä ovat Kuruntien ja Vaasantien välisen rampin järjestelyt, Pallotien liittymä Vaasantielle ja Elovainiontien liittymä Vaasantielle sekä uudet katuyhteydet.
Tulevaisuuden joukkoliikenteen mahdollisuudet turvataan osoittamalla keskustaan lähijunaliikenteelle asema ja sen yhteyteen riittävät liityntäalueet pysäköintiin autoille ja pyörille.

Palautteita ja lausuntoja

Ydinkeskustan osayleiskaavan valmisteluaineisto ja kaavaluonnos olivat julkisesti nähtävillä joulukuun puolivälistä helmikuun puoliväliin palautteen saamista varten.
ELY-keskus muun muassa vaati kaupan mitoitusta ja selvitystä liikenteen tärinän ja ilmanlaadun vaikutuksista. Valtatie 3:n suuntaisramppeja ELY-keskus ei hyväksynyt, mutta Vaasantien ja Pallotien liittymää pidettiin mahdollisena. Lisäksi ELY-keskus halusi varmistettavan, ettei Keijärven tilaa heikennetä ja että viherverkon säilyttämiseen panostetaan.
Pirkanmaan liitto totesi, että läntisen ratayhteyden linjausvaihtoehdot ovat selvillä loppuvuodesta 2014. Lopullinen ratayhteyden linjausratkaisu määrittyy Pirkanmaan maakuntakaavan 2040 ehdotusvaiheessa vuonna 2015.
Seurakunnan lausunnossa haluttiin turvata hautausmaa-alueen laajennus, ja Ylöjärvi-Seuran lausunto otti kantaa siihen, että kulttuuriarvot ja omaleimaisuus on huomioitava nykyistä paremmin. Liikenneviraston lausunnossa todettiin, että raakapuun kuormauspaikka on säilytettävä.

Yrittäjät pääsivät ääneen

Viime keskiviikkona Ylöjärven kaupungintalolle kutsuttiin yrittäjiä ja yrittäjien edustajia kommentoimaan osayleiskaavan luonnosta. Ylitapio esitteli luonnoksen, ja tämän jälkeen kutsutut saivat pienissä ryhmissä tunnin ajan pohtia, ideoida ja keskustella aiheesta.
Keskusteluista nousi esille monta pointtia, kuten esimerkiksi ikäihmisten huomioiminen rakentamisessa esteettömyydellä. Todettiin myös, että täytyy ottaa huomioon millainen asukasrakenne tulee olemaan, sillä eri ikäryhmät käyttävät eri tavalla julkista liikennettä. Lisäksi huomautettiin, että autollakin tulee päästä keskustaan.
Ehdotettiin myös kulkureittiä Aron rannasta Mäkkylän puolelle, Keijärven rannan kehittämistä ja sitä, että Kuruntie siirtyisi pois keskusta-alueelta. Myös rekka-aseman siirtäminen sekä puunkuormauspaikan säilyttäminen tulivat puheeksi.
Julkisen liikenteen parantaminen muun muassa Elovainiolle ja teollisuusalueille koettiin tärkeäksi. Yrittäjät myös muistuttivat teollisuusalueiden omasta logistiikasta, joka pitää ottaa huomioon. Tukkoiselle Kuruntielle ehdotettiin rinnakkaisväylää, jos sen varrelle tulee lisää asutusta. Puheenaiheeksi nousi myös parkkipaikkojen lisääminen tai parkkitalon rakentaminen julkisen liikenteen pysäkkien läheisyyteen.
Kokouksessa nostettiin esille ehdotuksia toisesta Alkosta, ravintolasta, kahviloista, kauppahallista, urheiluopistosta, majoitusmahdollisuuksista ja Mikkolantien muuttamisesta bulevardiksi.
Keskustelua syntyi myös yli osayleiskaavan rajojen. Yksi ryhmä ehdotti purkuliikenneväylää Asuntilasta Tampereelle.

Haetaan kaupunkimaisuutta

Osayleiskaavan luonnos Ylöjärven keskustasta.

Aron rantaan on kaavailtu sijoitettaviksi uusi vähittäiskaupansuuryksikkö sekä liityntäpysäköintipaikka. Pysäköinti sijoitettaisiin pääosin rakenteellisesti maan alle. Aron rannan liikuntapaikat korvattaisiin liikuntakeskuksen ja Elovainion urheilu- ja virkistysalueille rakennettavilla liikunta-alueilla.
Soppeenrannalla ja Soppeenmäen kerrostaloalueella on merkittävä rooli kävelykeskustan suhteen. Soppeenmäen pientaloalueella suositaan nykyistä rakennetta täydentävää pientalorakentamista. Lisäksi siellä aiotaan lisätä kevyen liikenteen väyliä.
Vaasantietä puolestaan muutetaan aiempaa kaupunkimaisemmaksi. Pallotien alue tulee kytkemään Soppeenmäen liikekeskustan sekä uuden Aronrannan alueen Elovainion kauppakeskukseen. Puolestaan Kuruntiestä luodaan täydennysrakentamisella nykyistä kaupunkimaisempi.
Pappilanniemen alueen ei uskota muuttuvan yksityisten omistamaksi pientaloalueeksi, vaan sinne mahdollistetaan tiivistäminen. Keihäsniemelläkin mahdollistetaan täydentävä rakentaminen. Rotikon ja Haaviston alueellakin suositaan nykyistä rakennetta täydentävää rakentamista.
Liikuntakeskuksen alueella itäosan liikuntatarjontaa kehitetään entisestään, ja osayleiskaavassa varaudutaan uusien hallien ja liikuntakenttien rakentamiseen. Alueen länsiosassa puolestaan varaudutaan suureen kaupan yksikköön.
Elokeskuksen aluetta kehitetään kaupallisen palvelun alueena. Lisäksi lähiympäristöön tuleva asutus lisää alueen saavutettavuutta. Elovainion pohjoisosan on ajateltu muuttuvan keskustamaisen asumisen alueeksi, kun taas Elovainion eteläosaa on kaavailtu paljon tilaa vievän kaupan ensisijaiseksi paikaksi.
Soppeenmäen teollisuusalueen mahdollistetaan muuttuvan myöhemmin asuinalueeksi. Elovainion länsiosan teollisuusaluetta puolestaan tiivistetään ja täydennetään nykyisen kaltaisena pienteollisuusalueena. Myös Soppeenmäen länsiosan teollisuusalue pysyy samankaltaisena.

LINDA ELMROOS