Metsäkyläläinen Niina Vuoksi astelee monin verroin uudella maaperällä: hän muutti Ylöjärvelle, perusti yrityksen ja aloitti ammatissa, joka on Suomen kamaralla vielä ihan uusi juttu. Yrityksen rakentaminen vaatii aina paljon työtä, mutta jalansijaa on etsittävä erityisen pontevasti, kun ankkuroitavana on kokonaan uusi ammatti.
Hääsuunnittelijan työ saattaa kuulostaa marenkiselta mekkojen hypistelyltä.
Hänen arkensa ei kuitenkaan ole täynnä tylliä, kakkua ja kimallusta. Työ on suurelta osin arkista aherrusta tietokoneen äärellä. Sormet naputtelevat sähköpostiviestejä, tarjouspyyntöjä ja laskuja.
– Tästä on glamour kaukana, sanoo hääsuunnittelija Niina Vuoksi.
Työn arkitodellisuus voi yllättää, mutta niin se ei tehnyt Vuokselle.
– Työ on sitä, mitä ajattelinkin, hän sanoo vailla utopistista säihkettä silmissään – vaan innon kimallusta niissä silti välkehtii.
Ja tietysti silkki ja samettikin ovat osa työtä. Niitä ovat alan lehtien sivut, messut ja hääjärjestelyjen loppuvaihe täynnä.
Ala on vielä lähtöruudussa
Ala on Suomessa vielä alkutekijöissään.
– Meitä on todella vähän täällä. Pelkästään häitä suunnittelevat voi laskea melkeinpä yhden käden sormilla.
Jos mukaan lasketaan myös tapahtumatuottajat, jotka järjestävät häiden lisäksi esimerkiksi yritysjuhlia, hääjärjestäjiä on Vuoksen arvion mukaan parisenkymmentä.
Pelkkään hääsuunnitteluun keskittyvistäkin vain osa ahertaa hommassa täysipäiväisesti.
Yrittäjien vähyyttä selittää se, että ostettava hääsuunnittelu ei ole vielä lyönyt läpi maamme kamaralla.
– Koulutuskin on vielä vähäistä. Se on kurssimuotoista, ja kerrallaan mukaan otetaan maksimissaan kahdeksan henkeä.
Vuoksen mukaan tieto palvelusta on kuitenkin hiljalleen kiirimässä ihmisten korviin.
– 25–35-vuotiaat alkavat jo tietää, mikä hääsuunnittelija on.
Naisella riittää uskoa, että ala kasvaa lähivuosina.
– Nykyihmisillä on niin kiire. He eivät ehdi tehdä kaikkea itse.
– Haluaisin, että viidestä kymmeneen vuoden päästä hääsuunnittelu ei olisi kummastelun aihe, hän sanoo toiveikkaasti.
Ei vain rikkaiden luksusta
Vuoksen mukaan suomalaisten mielikuvat hääsuunnittelusta osuvat usein metsään.
Ensinnäkin moni pitää palvelua luksuksena ja ylimääräisenä kuluna hääbudjetissa.
On totta, että hääsuunnittelu voi koitua tyyriiksi lystiksi. Palvelusta saattaa joutua pulittamaan tuhansiakin euroja.
Tällainen summa muodostuu kuitenkin vain, jos kekkerikassa on muutenkin pullea. Vuoksi nimittäin laskuttaa työstään tavallisesti 20–25 prosentin osuuden hääbudjetista.
Vuoksi näkee, että hääsuunnittelijan käyttö voi lopulta tietää plus-miinus nollaa kuluihin. Ammattilaisen saamat alennukset yhteistyökumppaneilta voivat nimittäin säästää summan, joka itse juhlat järjestävältä parilta kuluisi täysien hintojen maksuun.
– Näin hääsuunnittelija on äkkiä ikään kuin ilmainen.
Periaatteessa hääsuunnittelijan apu voi olla kukkarolle kevytkin viilto. Pientä konsultaatioapua esimerkiksi etiketistä tai hääpaikoista voi tilata tuntiveloituksella, joka Vuoksella on 35–40 euroa.
– Kyllä jo tunnissakin saa paljon aikaan, nainen vakuuttaa, joskin arvelee, että kovin moni tuskin kaipaa pikakonsultaatiota.
Prosenttiosuus pienestä budjetista ei sekään ole muhkea setelitukku. Palkkio on tosin suhteutettava työmäärään, joten pikku budjetilla ei voi käyttää tuhottomasti aikaa suunnitteluun.
Isokaan juhlabudjetti ei automaattisesti tarkoita isoa suunnittelulaskua: Vuoksi lohkaisee prosenttisiivun vain niistä järjestelyistä, joissa on itse mukana.
Jenkkikiilto ja draama kaukana
Toinen harhakuva, kenties televisiosarjoihin perustuva, on se, että hääsuunnittelu on prameaa kimallusta jenkkityyliin.
– Kuvitellaan, että kilistelen jatkuvasti asiakkaiden kanssa samppanjalaseja, Vuoksi nauraa.
Tosi asiassa työ on arkista järjestelyä. Suomessa ei liioin ole häätavaraa pursuavia hulppeita liikkeitä, jotka loisivat glamourtunnelmaa.
Hääsuunnittelija ei ole vain ökyjuhlia varten, vaan hän voi aivan hyvin järjestää yksinkertaiset tai pienet pirskeet.
– Ei tarvitse olla sellaiset juhlat kuin Kimillä ja Jennillä Vanajanlinnassa. Juhlat voidaan pitää vaikka kotona tai työväentalolla.
Suunnittelija on kaukana lopputuloksen sanelevasta gurudiivasta. Hän antaa vaihtoehdot, mutta hääpari päättää kaiken.
Tosi-tv:stä tuttuja kauhumorsiamiakaan Vuoksi ei ole tavannut.
Ihmisten hämärä kuva alasta tulee toisinaan ilmi, kun Vuoksi esittelee itsensä ja ammattinsa.
– Aika paljon tulee lisäkysymyksiä. Ei tiedetä, mitä me suunnittelijat teemme.
– Joskus on tullut kommentteja, onko tämä oikea ammatti tai teenkö tätä opiskelujen ohessa.
Hääsuunnittelijan ammattitaito voi rakentua monta tietä. Vuoksella on ravintola-alan ja liiketalouden tausta, mutta hääsuunnittelukurssitovereiden joukossa oli esimerkiksi valokuvaaja.
– Koulutusta tai tiettyä työkokemusta tärkeämpää on luonne. On oltava innostunut, paljon ideoita saava ja järjestelmällinen.
Jokaisen on tarpeen mukaan lisättävä pätevyyttä omatoimisella perehtymisellä.
Tyttöjen jutusta ammatti
Naisen tuuppasi uutukaiseen ammattiin tyttömäinen innostus.
Hääjutut ovat uponneet häneen lapsuusajoista pitäen. Toisaalta juhlien järjestäminen kaveriporukassa on aina ollut hänen heiniään.
Vuonna 2002 Vuoksi osti sattumalta häälehden. Hän ei ollut menossa naimisiin eikä vielä aikomassa alalle, mutta mukaansa tempaissut lehti jätti hääalan kytemään naisen mieleen.
Vielä parisen vuotta sitten Vuoksi ei löytänyt sopivaa koulutusta googlettelemalla. Kun sitten viime vuoden alussa sopiva kurssi tuli vastaan, nainen hyppäsi oitis kärryyn. Kurssi vei pari kuukautta, ja Wedding Factory Finland -niminen yritys oli pystyssä jo kesällä.
Alan uutukaisuus on Vuoksen silmissä pikemmin mahdollisuus kuin uhka.
– Uskon, että rynnistys ja buumi tulee. Meillä ensimmäisillä suunnittelijoilla on silloin etulyöntiasema. Toisaalta koen mielenkiintoisena senkin, kun uusia yrittäjiä tulee. Voi sitten vertailla.
– Toki on harmillista, etteivät ihmiset vielä tunne alaa hyvin, mutta koen senkin haasteeksi: pitää saada heidät tuntemaan ala.
Kommentointi on suljettu.