Ylöjärveläinen Smart Windpower Oy levittää tuulivoiman ilosanomaa

Tuulesta voimaa

Suomi on tuulivoimatuotannon takapajula. Tämä käy selvästi ilmi kansainvälisistä tuulivoimatilastoista, joissa Suomi ei todellakaan loista. Kolme ylöjärveläisyrittäjää on kuitenkin ottanut haasteen vastaan suomalaisen energiantuotannon uudistamisesta. Smart Windpower Oy:llä on Pohjois-Pohjanmaalla käynnissä kolme tuulivoimahanketta, joiden eteen on tehty käsittämätön määrä työtä.
Tuotantojohtaja Raimo Kivioja suunnittelee kokopäiväisesti tuulivoimahankkeita.

Tuotantojohtaja Raimo Kivioja suunnittelee kokopäiväisesti tuulivoimahankkeita.

Energiakeskustelu on vellonut Suomessa jo pitkään, ja tulevaisuuden tavoitteetkin on jo lyöty lukkoon.
Vuoteen 2020 mennessä 38 prosenttia Suomessa tuotettavasta energiasta pitäisi olla uusiutuvaa energiaa. Siksi kummastuttaa, miksi tuulivoima ei ole saanut nykyistä suurempaa suosiota.
Viime vuoden lopussa Suomessa oli 162 tuulivoimalaa, joiden yhteenlaskettu teho oli 288 megawattia. Tämä vastaa noin 0,7 prosenttia Suomessa kulutetusta sähköstä.
Pinta-alaltaan 17 prosenttia Suomea suuremmassa Saksassa oli viime vuoden lopussa
22 962 tuulivoimalaa, joiden teho oli yhteensä 31 316 megawattia.
Uudenmaan maakunnan kokoisessa Tanskassa tuulivoimaloita oli 6 016 ja Ruotsissakin
2 391.
Suomi on siis erittäin kaukana muiden maiden tasosta, vaikka Euroopan ympäristöviranomaisen EEA:n selvityksen mukaan Suomessa on Euroopan unionin parhaimpia edellytyksiä tuulivoiman rakentamiseen.
– Tuulivoima on saanut Suomessa aika paljon negatiivissävytteistä julkisuutta. Siksi aloimme tutkia, miten muut eurooppalaiset maat ovat saaneet rakennettua niin paljon tuulivoimaloita. Yksi syy löytyy yhteisöllisyydestä, Smart Windpowerin tuotantojohtaja ja hallituksen puheenjohtaja Raimo Kivioja kertoo.
Yhteisöllisyys tarkoittaa tässä tapauksessa sitä, että tuulivoimalan vaikutusalueella asuville henkilöille, yhteisöille ja yrityksille tarjotaan osakkuutta tuulivoimayhtiöön.
Tärkeää on myös tuulivoimapuiston lähialueiden yhteisöiden taloudellinen tukeminen.

Raha valuu vaikutusalueelle

Kaikenlaisen uuden vastustaminen on tietysti helppoa, kun asiasta ei tiedetä tarpeeksi. Sen vuoksi Smart Windpower on yrittänyt viestittää, että tuulivoimalahanke tuo isoja myönteisiä taloudellisia vaikutuksia tuulivoimapuiston lähialueelle.
Esimerkiksi tuulivoimala-alueen rakennusaikaiset tuotot lähialueelle ovat 500 000 euroa yhtä tuulivoimaturbiinia kohden. Kahdeksan turbiinia tuo siis neljä miljoonaa euroa.
Tuotantovaiheessa tuulivoimalan vaikutusalueelle tuloutuu vielä 220 000 euroa vuodessa.
– Rakennusvaiheessa tuulivoimalahanke tarjoaa työtä muun muassa suunnittelu- ja tutkimusyrityksille, maanrakennus- ja koneyrittäjille sekä betoni- ja teräsvalmistajille. Tuotantovaiheessa työllistävät puolestaan huoltotehtävät, teiden auraus ja ympäristön raivaustehtävät, Kivioja selvittää.
Kaiken lisäksi paikalliset maanomistajat saavat maanvuokraustuloja 20 vuodessa noin kaksi miljoonaa euroa. Kunta saa puolestaan 20 vuodessa kiinteistöveroja 1,6 miljoonaa euroa.
Kunnalla tai kaupungilla on myös mahdollisuus ostaa tavallista edullisempaa tuulisähköä tukkuhintaan.

Monipuolista osaamista

Smart Windpower on tehnyt edellisen kaltaisia laskelmia ja hurjan määrän muita selvityksiä jo reilusti yli neljän miestyövuoden ajan.
Hankkeiden takana olevat herrat eivät ole jättäneet kiveäkään kääntämättä. Kaikki työ on tehty tähän mennessä mahdollisimman perusteellisesti, ja niin tehdään myös jatkossa.
Smart Windpowerin toimitusjohtaja on merkonomi ja maatilateknikko Kalle Riihikoski, joka on työskennellyt Yleisradiossa talous- ja hallintotehtävissä.
Yrityksen talousjohtajana toimii kauppatieteiden maisteri Pasi Tuominen.
Tuotantojohtaja Raimo Kivioja on urallaan työskennellyt DokuMentori Oy:n toimitusjohtajana ja omistajana, Etteplan Technical Information Oy:n toimitusjohtajana sekä Etteplan Design Centerin liiketoimintajohtajana.
Edellä mainittujen Smart Windpowerin omistajien lisäksi yrityksen hallituksen jäsenenä toimii muun muassa taannoin Valtra Oy:n, Moventas Oy:n ja WinWind Oy:n toimitusjohtajana ollut Ilkka Hakala.

Hankkeet etenevät tasaisesti

Tällä hetkellä Smart Windpowerin tuulivoimalahankkeet sijaitsevat Pyhäjoen Paltusmäessä sekä Kalajoen Torvenkylässä ja Tyngässä.
– Paltusmäessä on käynnissä kahdeksan tuulivoimalan hanke, jossa yhden voimalan teho on 2,5–3 megawattia ja tornien korkeus 100–140 metriä. Paltusmäen tuottoarvio on 8 000–
10 000 megawattituntia vuodessa yhdestä laitoksesta, Kivioja kertoo.
Smart Windpowerin tavoitteena on rakentaa Paltusmäkeen ensimmäinen voimalaitos vuonna 2014 tai 2015, heti kun rakentaminen on lupien puolesta mahdollista.
Muut seitsemän voimalaitosta puolestaan sovitettaneen Suomen sähköverkon kantaverkkoa ylläpitävän Fingridin verkkokapasiteettiin loppuvuodesta 2016.
Kalajoen Torvenkylässä Smart Windpowerilla on yhdeksän tuulivoimalan hanke ja Kalajoen Tyngässä kahden tuulivoimalan hanke.

Haitat hyvin lieviä

Suomessa on vielä erittäin vähän tuulivoimapuistoja. (Kuva: Suomen Tuulivoimadistys ry)

Suomessa on vielä erittäin vähän tuulivoimapuistoja. (Kuva: Suomen Tuulivoimadistys ry)

Kaikki hankkeet ovat vaatineet ja vaativat yhä laajoja selvityksiä. Selvityksissä otetaan huomioon tuulivoimalan vaikutusalueen pohjavedet, maa- ja kallioperä, maisema, kasvillisuus sekä pesimälinnusto.
Myös tuulivoimaloiden haittavaikutukset, kuten välkehaitat selvitetään laajasti. Auringon paistaessa tuulivoimalan taakse syntyy pyörivien siipien aiheuttama liikkuva varjo. Tämän välkevaikutuksen voi havaita enintään 1–2 kilometrin päässä tuulivoimalasta.
– Suomessa ei ole määritelty välkevaikutukselle raja-arvoja tai suosituksia. Saksassa ja Ruotsissa raja-arvot ovat kahdeksan tuntia vuodessa tai enimmillään 30 minuuttia päivässä. Olemme tehneet laskelmia ja suunnitelleet tuulivoimaloiden sijainnit näiden raja-arvojen mukaisesti, Raimo Kivioja sanoo.
Monet ovat tietysti huolissaan myös siitä, minkälaisia vaikutuksia tuulivoimaloilla on voimalan vaikutusalueen linnuille. Huoli on ymmärrettävä, sillä tuulivoimalat pystytetään useimmiten meren rannalle, jossa linnusto on erittäin runsas.
– Kansainväliset tutkimukset osoittavat, että vuodessa keskimäärin yksi lintu törmää tuulivoimalaan. Suomessa autoihin törmääviä lintuja kuolee puolestaan useita miljoonia vuodessa, Kivioja antaa esimerkin.

Tulevaisuudessa myös sisämaahan?

Nyt Smart Windpower on siis keskittynyt tuulivoimahankkeissaan tuulisille alueille, joissa onnistumisedellytykset ovat hyvät.
Kivioja ei kuitenkaan tyrmää ajatusta siitä, että tuulivoimala voisi sopia myös esimerkiksi Ylöjärvelle.
– Tuulivoimaloiden tekniikka on kehittynyt hurjasti puolentoista viime vuoden aikana. Sen vuoksi myös sisämaahankkeet voivat tulevaisuudessa onnistua.
Smart Windpowerin tuulivoimalahankkeiden valmiusaste on tällä hetkellä noin 30 prosenttia. Työtä on siis vielä paljon edessä, mutta tällä hetkellä kaikki näyttää etenevän hienosti suunnitelmien mukaisesti.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?