Suomalaiset mediat ovat viime vuosina nostaneet aika ajoin esille maamme vanhustenhuollon tilan. Useimmiten keskustelun sävy on ollut kauttaaltaan negatiivinen.
Ylöjärven kaupungin vanhusneuvoston uutta puheenjohtajaa Eila Henrikssonia asia hieman korpeaa. Hänen mukaansa vanhustenhuollon perusteet ovat joka tapauksessa kohdallaan.
– Suurin osa vanhusten eteen tehdystä palvelusta on onnistunutta ja hyvää. Sellainen käsitys minulla ainakin on, Henriksson miettii.
Puutarhakaupungin sote-alan noin 40 vuoden mittaisella kokemuksellaan tunteva nainen harmittelee, etteivät vanhuksia työkseen hoitavat ihmiset tunnu saavan paljonkaan arvostusta osakseen.
– Itse kunnioitan kaikkia heitä suuresti, hän kiittelee.
Pitkän linjan päättäjä Eila Henriksson (vas.) on tarttunut toimeensa vanhusneuvoston johdossa iloisin mielin. Vaikuttamisen ulkopuolella hänen elämäänsä piristää muun muassa kuusivuotias lapsenlapsi Kie Korja.
Suurin positiivinen muutos on Henrikssonin mukaan tapahtunut hoitotekniikan puolella. Kehitys kehittyy, ja vanhustyö sen mukana.
– Tulin aikoinani Ylöjärvelle silloisen kunnanlääkärin avustajaksi, vuosi oli 1967. Se, mitä silloin tehtiin, ei ole missään nimessä enää tätä päivää. Hoitotyö on mennyt valtavasti eteenpäin, hän muistelee.
Sittemmin pääluottamusmiestehtävissä ja jopa kunnallispolitiikassa vaikuttanut Henriksson on vakuuttunut, että hänen kotikaupungissaan vanhusten asiat ovat pitkälti paremmassa jamassa kuin muualla. Luottamustehtävissä kuullut tarinat puutarhakaupungin ulkopuolelta olivat paikoin todella ikäviä.
– Ylöjärvellä on aina oltu vähän edellä montaa muuta suomalaista paikkakuntaa. Yksi merkittävä asia on ollut se, että tänne perustettiin vanhusneuvosto jo vuonna 1996, vaikka se tulee lain mukaan pakolliseksi vasta ensi vuoden alussa, hän huomauttaa.
Toukokuussa jälleen uuden nelivuotiskauden aloittanut, päätöksentekijöitä konsultoiva elin valitsi ensimmäisessä kokouksessaan puheenjohtajakseen juuri Henrikssonin. Kokenut vaikuttaja on ottanut tehtävänsä vastaan intoa puhkuen.
– Tämä on mielenkiintoinen ja haastava työ, ja meillä on koossa todella osaava ryhmä. Yritämme tehdä parhaamme Ylöjärven vanhusten eteen, hän maalailee.
Ensin perehdytään, sitten kehitetään
Ylöjärven kaupungin asukaslautakunnan alaisuudessa toimiva vanhusneuvosto koostuu yhdeksästä jäsenestä, joista suurin osa on eläkeiässä. Oman lisänsä kokouksiin tuovat kunnallisesta päätöksenteosta tutut Matti Ylitalo (ps.) ja Juhani Heino (sd.).
– Se vähän harmittaa, että Viljakkalasta mukana ei ole ketään, muuten kuin varajäseninä, Eila Henriksson toteaa.
Tähän mennessä uusi neuvosto on ehtinyt kokoontua kahdesti. Suuria linjauksia ja kannanottoja on puheenjohtajan mukaan turha odottaa aivan lähiaikoina, sillä asioiden opettelu on vielä kesken.
– Tämänhetkinen kokemuksemme vanhusten hoitamisesta on vielä hieman kapea, ja sitä on tarkoitus laajentaa kokous toisensa jälkeen. Tähän mennessä olemme tutustuneet esimerkiksi uuteen vanhuspalvelulakiin ja Ylöjärven vanhustyön strategiaan.
Heinäkuussa vanhusneuvosto kokoontui yhdessä Tiuravuoren vanhainkotiin. Tutustuminen 60-paikkaiseen hoitolaitokseen sekä sen yhteydessä toimivaan Kuntoutus- ja muistikeskukseen oli Henrikssonin mukaan opettavainen kokemus.
– Näimme myös vanhustenhoidon sen puolen, mitä nuoremman polven ihmiset voisivat säikähtää. Kukaan ei varmasti toivo, että joutuisi makaamaan jatkuvasti sängyssä, mutta ikävä kyllä sellaistakin elämää tulee maan päällä aina olemaan, puheenjohtaja huokaa.
Syksyn mittaan vanhusneuvoston on tarkoitus tutustua ainakin Kurun palvelukeskukseen ja Ylöjärven kotihoidon tilaan. Kerättyjä tietoja aletaan hyödyntää päätöksenteossa sitä mukaa, kun aihetta ilmenee.
– Lisäksi valmistelemme uutta ikäihmisten palveluopasta. Edellinen on vuodelta 2002, Henriksson kertoo.
”Vanhukset voivat vaikuttaa”
Vanhusneuvoston vetäjän mukaan ylöjärveläiset seniorit ovat kansalaisaktiivisuudeltaan varsin sekalaista sakkia. Osaa yhteiset asiat kiinnostavat kovasti, toiset taas tyytyvät jupisemaan omissa nurkissaan.
– Kannustaisin kaikkia kuitenkin olemaan rohkeita ja kertomaan epäkohdista eteenpäin. Historia on osoittanut, että vanhusneuvosto voi oikeasti vaikuttaa asioihin Ylöjärvellä, Henriksson vakuuttaa.
Esimerkkinä puheenjohtaja käyttää takavuosina läpi ajettua muutosta kaupungin rakennusmääräyksiin. Sen ansiosta myös kolmikerroksisiin taloihin saa puutarhakaupungissa rakentaa nykyään hissin. Aloite uudistukseen tuli vanhusneuvostolta.
– Se oli merkittävä päätös monelle heikossa kunnossa olevalle vanhukselle. Kun esitykset perustelee hyvin, ne menevät kyllä läpi, Henriksson tietää.
Viimeisimmät kommentit