Huoleton Madrid saa luopumaan tiukasta piposta

Madrid on kuin lämminhenkinen naapuri, joka pyytää sinut yllättäen nauttimaan kuumaa maitokahvia ja kuivakakkua kotoisaan olohuoneeseensa.
Retiron puisto tekojärvineen houkuttelee ihmiset hyppäämään veneeseen ja nauttimaan kevätauringon säteistä. Sisämaassa asuvilla madridilaisilla on vielä tekemistä soutelutaitojensa kanssa, sillä ruuhkaisella pienellä tekojärvellä veneiden keulat kolisevat usein toisiinsa.

Retiron puisto tekojärvineen houkuttelee ihmiset hyppäämään veneeseen ja nauttimaan kevätauringon säteistä. Sisämaassa asuvilla madridilaisilla on vielä tekemistä soutelutaitojensa kanssa, sillä ruuhkaisella pienellä tekojärvellä veneiden keulat kolisevat usein toisiinsa.

Madridissa, Espanjan vilkkaassa pääkaupungissa, asuu yli kolme miljoonaa ihmistä. Samalla se onnistuu kuitenkin olemaan pieni ja kotoisa, verkas ja huoleton.
Jos Suomessa kaupunkialueella eläisi miljoonia ihmisiä, olisi liikenne sekaisin, ihmiset hermostuneita ja kaaoksen ainekset valmiina sekoituksena. Madrid antaa tilaa jokaiselle, eikä siitä tule ruuhkaisen miljoonakaupungin tuntua.
Kaupungin kulttuurianti on mieletön. Usein museoihin ja muihin nähtävyyksiin pääsee ilmaiseksi, eli tekosyytä tuosta kulttuurin monipuolisesta tarjonnasta nauttimiseen on vaikea löytää.
Reina Sofian museossa pääsee ihastelemaan Pablo Picasson harvinaislaatuista taidokkuutta ja CentroCentrosta löytää nykytaiteen ihmeitä. Myös pelkän ulkona kävelyn ja kaduilla harhailun voi ottaa kulttuurista nauttimisen kannalta. Rakennusten kauniit julkisivut, joka puolella kaupunkikuvaa koristavat patsaat ja puistojen henkeäsalpaavat suihkulähteet ovat sulostuttavia kirsikoita madridilaisen kakun päällä.
Yllättävää on se, miten vähän Espanjan huono taloustilanne heijastuu Madridin kaduille. Toki kerjäläisiä, kodittomia ja vähäosaisia näkyy joka puolella, mutta järkytys ei ole sen suurempi kuin Tampereen keskustassa.
Yksi iso ero Suomen tilanteeseen on se, että lähes poikkeuksetta jokaisella kadun miehellä tai naisella on mukanaan kissa tai koira. Eläimet joutuvat kokemaan saman kohtalon kuin ihmiset, eikä päivän pieni kolehti riitä aina jokaisen suun antimiksi, viimeiseksi eläimen. Ihmisten käy näitä katujen lemmikkejä sääliksi, ja nappisilmillään tuijottava koira höllentää monen ohikulkijan kukkaronnyörit. Tällainen tapa kerjätä tuntuu groteskilta. Kunpa eläimistä välitettäisiin muutenkin kuin rahoituksen mahdollistajana.
Taloustilanne kiristää monen paikallisen hermoja, eivätkä mielenosoitukset ole harvinainen näky kaupunkikuvassa. Poliisit kerääntyvät aukioiden laidoille, kun eri-ikäiset – poikkeuksellisesti pääasiassa keski-iän ylittäneet – protestoijat heiluttavat kylttejään ja vaativat milloin mitäkin. Yleensä oikeutta, toisinaan mielipiteet kohdistetaan yksittäiseen pankkiin ja megafoneihin huudetaan toimistojen ovien edessä.
Ero suomalaisiin mielenosoituksiin on selvä: täällä protestoijatkin ovat rauhallisia ja verkkaisia. Toki poikkeuksia löytyy, mutta lähtökohtaisesti mielenilmaukset näyttävät siltä, että kohteliaat herrasmiehet ja -naiset vaativat arvonsa tuntien parempia elinolosuhteita.

Siisti, mutta mihin hintaan?

Joka sunnuntai La Latinan kaupunginosaan pystytettävä El Rastro eli valtava monen korttelin kirpputori houkuttelee paikalle tuhansia paikallisia ja turisteja. Rastrossa omistajaansa vaihtavat niin antiikki, nahkalaukut, viuhkat, cd-levyt kuin vaatteet.

Joka sunnuntai La Latinan kaupunginosaan pystytettävä El Rastro eli valtava monen korttelin kirpputori houkuttelee paikalle tuhansia paikallisia ja turisteja. Rastrossa omistajaansa vaihtavat niin antiikki, nahkalaukut, viuhkat, cd-levyt kuin vaatteet.

Suomessa eläessään ei enää kiinnitä huomiota itsestään selviin asioihin, mutta muutto ulkomaille muuttaa asioita. Yllättäen kaikki ei menekään niin kuin ennen. Yksi kummastuttavimmista asioista Madridissa on kierrättämisen heikkous.
Muovipullot, kartongit, peltipurkit ja biojäte heitetään empimättä samaan pussiin. Lasipullot kierrätetään, jos jaksetaan. Helpompi nekin on tuupata samaan astiaan muiden roskien kanssa. Kierrätyspisteitä on vähän, eikä niillä ole koskaan tunkua.
Jätteiden kohtalosta ei kanneta huolta, mutta siitä pidetään kiinni, että kaupunki on aina siisti. Talouden heikoimmillakaan hetkillä siivoojien pesteistä ei ole luovuttu. Aamuvarhaisella katujen kunnossapitäjät huuhtelevat tienvarsia ja keräävät roskat pois. Eilispäivän riennoista ei näy jälkeäkään puoleenpäivään mennessä.
Siivoojien lisäksi yleisin näky kaupungilla ovat poliisit. He partioivat skoottereineen, autoineen, hevosineen ja apostolin kyydillä kaikkialla, mihin katseesi käännät.
Oloaan ei tunne turvattomaksi yölläkään, sillä virkavalta pitää huolen selustastasi. Rötöksiä, uhkaavia tilanteita tai tappeluita ei näe missään.
Pitkäkyntisistä varoitellaan, mutta tilanne ei ole sen kummoisempi kuin missään muussakaan suurkaupungissa. Jos osaa pitää huolen siitä, että laukku ei retkota auki vartioimattomana, ei joudu menettämään omaisuuttaan. Samat säännöt pätevät kaikkialla, eikä Madrid ole poikkeus tähän.
Virkavallan suhteen tuntuu siltä, että täällä toimii nimenomaan ennakointi; näet poliiseja kaikkialla, tiedät, että virkavalta on lähellä. Jätät hölmöilyt hölmöilemättä, kun kiinnijäämisen pelko on liian suuri. Suomessa annetaan asioiden mennä toiseen suuntaan viemällä liikkuva poliisi pois. Jännittävää nähdä, miten asioiden laidan käy.

Siesta muuttaa päivärytmiä

Vaikka Madrid on yksi Euroopan suurimmista kaupungeista, tuntuu välillä etenkin auton kyydissä siltä, että eläisi lähinnä Intian eikä Espanjan pääkaupungissa. Liikenne on täydellinen vastakohta suomalaisesta ajokulttuurista.
Liikenneympyrään saa mennä vähän miten lystää, kaistaa voi vaihtaa ilman vilkkua toisesta päästä kuuden kaistan katua ja auton voi parkkeerata oikeastaan juuri sinne, mihin haluaa. Myös keskelle ajotietä, kunhan vain muistaa jättää hätävilkut päälle.

Koristeeliset suihkulähteet ovat jokaisen madridilaisen puiston tunnusmerkkejä.

Koristeeliset suihkulähteet ovat jokaisen madridilaisen puiston tunnusmerkkejä.

Koskaan ei voikaan tietää, onko kuskilla oikeasti joku hätänä, sillä hätävilkkua ei käytetä täällä siinä perinteisessä mielessä. Jos mielesi halajaa kesken automatkan kahvikupposta ja löydät kahvilan, muttet ruutua koslallesi, ei ole syytä paniikkiin. Sen kuin vain pysäytät toviksi liikenteen. Kyllä ne takana tulevat ymmärtävät.
Suomalaisen pinna palaisi sadasosasekunnissa. Puolen tunnin ruuhka Tampereen ja Ylöjärven välillä ei vaikuta enää miltään sen jälkeen, kun triplaat ajan ja otat matkasta yli puolet pois. Liikennekulttuurin lisäksi myös päivän kulku ja ajankäyttö ovat Madridissa täysin erilaisia kuin mihin suomalaisena on tottunut. Meidän kello viiden ateriamme nautitaan täällä yhdeksän jälkeen illalla.
Ravintolaan ei mennä syömään kuudelta – eivät ne ole edes auki silloin. Siestan takia onkin käynyt monesti niin, että maha kurnien etsit ruokapaikkaa keskustasta ja kolkuttelet nälissäsi ovia, muttet pääse mihinkään sisälle. Tule uudestaan kymmeneltä, silloin täällä syödään.
Ja jos ateria nautitaan myöhässä, niin myös yön rilluttelut venyvät aamuun asti. Ei ole yllättävää nähdä aamupalapaikassa nuoria, jotka ovat tulleet syömään churroseja kuuman kaakaon kanssa suoraan yökerhosta.
Chocolate con churros on paikallisten ihmisten herkkuhetken kohokohta. Leivonnaisista nauttiva kansa voi syödä näitä uppopaistetulta donitsitaikinalta vaikuttavia pötköjä mihin vuorokaudenaikaan tahansa. Omaan suuhun churrosit sopivat arjen ulkopuolella, silloin, kun oikein tekee mieli jotain hyvää. Matkaa madridilaiseksi on siis vielä jäljellä.

Chocolate con churros eli vapaasti suomennettuna uppopaistettu donitsitaikina kuuman suklaan kanssa on paikallinen herkku, joka vie kielen mennessään.

Chocolate con churros eli vapaasti suomennettuna uppopaistettu donitsitaikina kuuman suklaan kanssa on paikallinen herkku, joka vie kielen mennessään.

Lue lisää aiheesta:

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?