Suomen Ympäristökeskuksen viime viikolla julkistama uunituore maaseutu–kaupunkiluokitus on ylöjärveläisittäin mielenkiintoista luettavaa. Puutarhakaupungista kun löytyy sen perusteella lähes kaikkea, mitä koti-maallamme on tarjota.
– Ylöjärven kaltaiset kaupungit osoittavat hyvin sen, miksi tällainen luokittelu oli aiheellista tehdä. Aikaisemmin suomalaiset oli lokeroitu maalaisiksi tai kaupunkilaisiksi sen mukaan, missä kunnassa he asuivat. Nykyään sama ei enää toimi, Syken tutkija Ville Helminen tiivistää.
Ylöjärvelle saapuva uudisasukas voi olla uuteen kotiseutuunsa tutustuessaan ihmeissään. Todennäköisimmin Tampereen imussa paikkakunnalle muuttava työikäinen henkilö havaitsee nopeasti, ettei koko puutarhakaupunki olekaan yhtä kuin kaakkoiskolkan urbaanit ja vilkkaat alueet.
Vielä reippaalla kävelylenkillä asia ei valkene, mutta jo parin kilometrin päähän pyöräillessä sen huomaa: maaseutu luuraa nurkan takana.
Asumis- ja maankäyttötutkimusten kannalta Ylöjärvi on samaa kastia esimerkiksi Tuusulan ja Nurmijärven kanssa. Ison kaupungin imussa hurjaa vauhtia kasvava entinen maaseutupaikkakunta on hankala sulloa mihinkään valmiiseen lokeroon.
– Sellaiset ovat vaikeimpia, kyllä. Kehyskaupungeista on hankalinta sanoa, mistä kaupunki alkaa ja mihin maaseutu päättyy, vuoden 2011 syksystä lähtien asiaa tutkinut Ville Helminen kertoo.
Suomen Ympäristökeskuksen ja Oulun yliopiston yhteistyössä kehittämä uusi luokittelu jakaa Suomen seitsemään eri aluetyyppiin. Ylöjärveltä niistä löytyvät yhtä vaille kaikki.
Lähinnä Tamperetta olevat puutarhakaupungin osat määritellään nyt ulommaksi kaupunkialueeksi ja kaupungin kehysalueeksi. Äärimmäisenä vastakohtana voi mainita Itä-Aureen ja Riuttasen kaltaiset kylät, jotka edustavat Ylöjärven kartalla samaa kuin Lappi valtakunnallisesti: harvaan asuttua maaseutua.
Ilman Viljakkalan ja Kurun kanssa solmittuja kuntaliitoksia tilanne olisi selkeämpi, mutta vain hieman. Yksiselitteistä toteamusta kaupungista tai maalaispitäjästä ei olisi vanhoillakaan rajoilla enää mahdollista esittää.
– Kun kunnat ovat kasvaneet, on tullut tarve uusille määritelmille. Kuntaliitosten myötä se on vielä korostunut entisestään, Helminen järkeilee.
Hyödynnettävissä eri tavoin
Uuden luokittelun mukaan nyky-Suomi on noin 70-prosenttisesti harvaan asuttua maaseutua. Ylöjärven Uutisten rajaama puutarhakaupungin oma alueluokkakartta osoittaa, että nyky-Ylöjärvi on aavistuksen tuota keskiarvoa urbaanimpi: maaseutua piisaa, mutta puolet siitä on kohtuullisen vireää.
– Aikaisemmin maaseudulla oli käytössä kolmijako, josta olemme tämän tutkimuksen avulla päässeet eroon. Lisäksi ennen koko kunta määriteltiin yhden ja saman luokan mukaan, Helminen kertoo.
Suomen maaseututyypit -nimeä kantava, tähän asti voimassa ollut aiempi luokittelu tehtiin vuonna 2006. Siinä Ylöjärvi ja Viljakkala on määritelty kaupungin läheiseksi maaseuduksi ja Kuru harvaan asutuksi maaseuduksi.
Viime aikojen nopeiden muutosten vuoksi tilastot on uusittava muutaman vuoden välein. Tarkoituksena ei kuitenkaan ole pakottaa paikkakuntia muuttamaan statuksiaan kaupungeista kunniksi tai toisinpäin.
– Tiedot ovat avointa dataa tutkimuskäyttöä varten. Ne toimivat erityisesti tutkimuksissa, jotka selvittävät jotakin alueellista asiaa. Kartasta on nähtävissä kehityskäytävät esimerkiksi liikenteen suhteen, Helminen sanoo.
Toisin sanoen tutkimus on siis apuväline, joka ei itsessään kerro vielä mitään?
– Kyllä, juuri niin, Helminen toteaa.
”Suurimmaksi osaksi kaupunkilaisia”
Ylöjärven kaupungin kehitysjaoston puheenjohtaja, kaupunginvaltuutettu Mika Kotiranta (kok.) kuuli uudesta luokittelusta ensi kertaa maanantaina. Hänen mielestään tutkimuksen sisältö kuulostaa kaikin puolin järkeenkäyvältä.
– Onhan tämä sen verran laaja kaupunki, että monenlaista aluetta tänne mahtuu. Ylöjärven pinta-alasta suurin osa on maaseutua, mutta totuus on kuitenkin se, että suurin osa väestöstä asuu näillä kaupungiksi luokiteltavilla alueilla, pitkän linjan poliitikko tuumaa.
Kotirannan mukaan Ylöjärveä markkinoidaan sekä kaupunkina että maaseutuna, riippuen tilanteesta.
– Elinkeinoelämässä olemme ennen kaikkea kehittyvä pirkanmaalainen kaupunki, mutta matkailussa voimme korostaa myös maaseutumaisia piirteitämme, hän pyörittelee.
Kaupunginhallituksen alaisen kaupunkikehitysjaoston tehtävänä on edistää Ylöjärven pitkän aikavälin ennakointia ja pitää yllä keskustelua tulevaisuudesta, joten luokituksen luulisi avittavan sitä jonkin verran. Jaostoa luotsaava Kotiranta ei ole kuitenkaan asiasta aivan varma.
– Pitäisi tutustua tutkimukseen paremmin, jotta osaisin sanoa sen hyödyntämisestä mitään. Olisi noita luokituksia saanut olla ehkä pikkuisen vähemmän, hän naurahtaa.
Kommentointi on suljettu.