Mediakenttä murroksen keskellä – Miten käy sanomalehden, ja kuka päättää sisällöstä?

Vastaajina kaupunginjohtaja Pentti Sivunen, hallintojohtaja Timo Saari, talousjohtaja Pirkko Tahlo, Ylöjärven Yrityspalvelu Oy:n toimitusjohtaja Timo Isolähteenmäki, kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Leena Joensivu,  kaupunginhallituksen puheenjohtaja Katja Luojus, kaupunkikehitysjaoston puheenjohtaja Mika Kotiranta, Avant Tecno Oy:n toimitusjohtaja Risto Käkelä, Dynaset Oy:n toimitusjohtaja Reijo Karppinen sekä Ylöjärven Yrittäjät ry:n puheenjohtaja Valto Koivula.

”Printtilehteä tarvitaan yhä”

23 LehtijonoSanoma- ja aikakauslehdet ovat joutuneet melkoiseen puristukseen digitaalisen median rynniessä mediamarkkinoille joka puolelta. Mainostajien määrä on vähentynyt, ja levikit ovat laskussa. Onko printtilehdellä vielä tulevaisuutta?

Sivunen: – Uskon painettuun lehteen myös tulevaisuudessa. On kuitenkin  varsin selvää, että sen asema ja käyttötavat varmasti muuttuvat ja että kilpailu eri välineiden kesken kasvaa. Varsinkin nuori polvi näyttää  omaksuvan erittäin helposti nettilehden käytön. Kaikista tärkeintä on kiinnostava ja luettava sisältö.
Saari: – Kilpailu on kovaa. Nuoret luopuvat printistä kovaa vauhtia ja varttuneetkin hitaasti. Ajan henki on se, että kaikki on entistä nopeampaa ja niin sanotusti yksiselitteisempää, myös viestintä.
Tahlo: – Nautin päivän ensimmäiset uutiset mieluiten aamukahvin kera ja paperisina. Uskon kuitenkin, että sähköinen lehti kasvattaa suosiotaan, mikä taas vähentää paperiversion lukijoita.
Isolähteenmäki: – Media-alalla on ollut käynnissä varsin voimakas murros jo pitkän aikaa. Sähköiset viestimet ja median monikanavaisuus ovat tulleet voimakkaasti ihmisten arkipäivään. Varmasti tulevaisuudessa media-alan muutos jatkuu edelleen, koska uusia uutisvälineitä ja -kanavia tulee koko ajan lisää. Uskoisin, että printillä on kuitenkin oma paikkansa mediakentässä myös jatkossa asioita ja uutisia laajasti taustoittavana ja analysoivana kanavana sekä päivittäisenä uutis- ja tiedotuslähteenä.
Joensivu: – Olen siirtynyt näköislehtien käyttäjäksi, koska ne ovat käteviä ja kulkevat mukana. Sanomalehdellä ei ole enää yksinvaltiutta. En usko, että sähköinen lehti voittaa paperista lehteä, mutta se tulee  pysyvästi rinnalle.
Luojus: – Printin käyttö vähenee pitkällä aikavälillä. Sähköisten lukulaitteiden yleistymisen myötä lehtiä luetaan yhä enemmän vain sähköisessä muodossa.
Kotiranta: – Uskon, että printtilehden tarve jatkuu, joskin jonkin asteista muutosta tullee varsinkin päivittäin ilmestyviin lehtiin, koska ihmiset saavat uutiset suoraan reaaliajassa netin kautta.
Käkelä: – Mielestäni lehden sisältö ja sen kiinnostavuus ovat koko homman perusta. Se, luetaanko lehteä paperilta vai netistä erilaisilla välineillä, on periaatteessa toissijainen juttu. Printatulla lehdellä on niin paljon vahvuuksia kilpailijoihinsa nähden, että uskon sen säilyttävän asemansa vielä pitkään. Onhan lehti nopea, helppo ja vaivaton avata, kevyt kantaa mukana, sen ”näyttö” on suuri ja kokonaisuus on helppo hahmottaa.
Karppinen: – Printtilehteä tarvitaan myös tulevaisuudessa, koska sitä on miellyttävä ja nopea selata tai lukaista pikaisesti. Yleissilmäyksellä printtisivulta löytää helposti itseä kiinnostavat asiat.
Koivula: – Kyllä printtilehti on vielä tätä päivää ainakin täällä  maalaiskaupungissa. Moni haluaa lukea lehtensä paperiversiona vielä jatkossakin.

”Riippumattomuus on kivijalka”

Viime aikoina otsikoihin on noussut lehdistön riippumattomuus. Mediaa on jopa syytetty vallan- ja rahankäyttäjien mielistelystä. Onko jopa niin, että toimittajien uskallus kirjoittaa epäkohdista on vähentynyt? Miten tärkeää lehdistön riippumattomuus lopulta on?

Sivunen: – Riippumattomuus on hyvän ja ammattitaitoisen journalismin kivijalka. Paikallislehden osalta kuitenkin toivon, että lehti ja kuntayhteisö kokevat olevansa samassa veneessä ja soutavat samaan suuntaan paikkakunnan kehittämiseksi entistä paremmaksi. Myönteinen kumppanuus rakentaa tulevaisuutta positiivisesti. Se ei tietenkään tarkoita, etteikö lehti voisi kirjoittaa epäkohdista tai tehdä kuntaan liittyviä kehitysehdotuksia.
Saari: – Yksi viestinnän arvoista tulisi olla riippumattomuus. Kaikki on suhteellista; kun luet tai katsot televisiosta päivän uutisia ja niistä tehtyjä juttuja, on niiden painotus erilainen. Sen sijaan varmasti jokainen media arvioi tekemistään siten, että ainakin heidän juttunsa ovat riippumattomia.
Tahlo: – Paikallislehti on kaupungille ja kaupunkilaisille tärkeä tiedotuskanava, ja tästä syystä riippumattomuus on mielestäni välttämätöntä.
Isolähteenmäki: – Lehdistön riippumattomuus on ensiarvoisen tärkeää. Tällöin voidaan ilman kytköksiä tarkastella asioita analyyttisesti ja erilaisista tulokulmista. Näen myös, että media, jolla on vahvat riippuvuussuhteet, joutuu herkästi toteuttamaan yksisilmäistä ja kapea-alaista uutisointia. Se on liian valmiiksi pureskeltua nykyajan ihmiselle.
Joensivu: – Pidän tärkeänä etenkin paikallislehden riippumattomuutta. Jos kirjoittelu ei olisi riippumatonta, tarvitsisimme ainakin kahdesta kolmeen paikallislehteä, joita voisi verrata. Tietysti lehti ottaa aina jonkin verran kantaa, mutta periaatteessa sen täytyy olla riippumaton.
Luojus: – Pidän riippumattomuutta erittäin tärkeänä, jotta erityisesti paikallisista asioista voidaan tiedottaa ilman sidoksia.
Kotiranta: – Lehdistön riippumattomuus on tietenkin tärkeää jo lehden luotettavuuden kannalta. Paikallislehden tehtävä on tuoda puolueettomasti tietoa lukijoille, joskin päätoimittajilla on tapana tuoda myös omia näkemyksiään vahvasti esille.
Käkelä: – Pidän lehden riippumattomuutta hyvin tärkeäna asiana, ellei se sitten selkeästi kanna jotakin aatesuuntaa. Paikallislehdeltä odotan asiallista ja kriittistäkin otetta paikkakunnan parhaaksi. Paikallislehdelle riippumattomuus on erittäin tärkeää.
Karppinen: – Paikallisuus on tietenkin tärkeää. Riippumattomuuteen en ota kantaa, koska kaikki lehdet ja toimittajat ovat itsensä kaltaisia ja sisältöisiä, eli eivät riippumattomia.
Koivula: – Lehden riippumattomuus on tärkeää. Esimerkiksi Ylöjärven Uutiset kirjoittaa meistä yrittäjistä erittäin paljon ja hyvin. Edustamme kaikkia puolueita. Myös reunaseudun tapahtumat kiinnostavat.

”Maksaja ottaa voiton”

Mainosrahoitus on lehdistön elinehto, mutta onko siitä tullut myös rasite? Kirjoittavatko toimittajat niin kuin rahakkaimmat ilmoittaja-asiakkaat haluavat? Miten paljon siis markkinavoimat pystyvät ohjailemaan sitä, mitä lehdessä kirjoitetaan?

Sivunen: – Toivon, että markkinavoimilla ei ole sanavaltaa lehden journalistisiin ratkaisuihin. Jos lehden tulot riippuvat ratkaisevasti muutamasta ilmoittajasta, riski on tietysti aina olemassa.
Saari: – Talous, lähipiiri, sidosryhmät ja lukijat vaikuttavat valittaviin aiheisiin yhtä lailla toimittajien ja omistajien kanssa. Toiset vaikuttavat enemmän kuin toiset. On tärkeää, että kuullaan eri näkökulmia.
Tahlo: – Lehdestä riippuen markkinavoimat pystyvät ohjailemaan uutisointia jossain määrin.
Isolähteenmäki: – Jonkinlaisia vaikuttumia on varmasti olemassa, ja erilaisia teemoja pystytään markkinoiden toimesta nostamaan aika ajoin valtakunnan keskusteluun. Toisaalta teemat ovat usein myös sellaisia, joista ihmiset haluavatkin sillä hetkellä lukea. Niin media kuin markkinatkin elävät ajassa, ja näin ollen ajankohtaiset aiheet ovat esillä.
Joensivu: – Raha pystyy ohjailemaan paljon sitä, mitä lehdissä kirjoitetaan. Se on inhimillistä. Esimerkiksi Aamulehteen on todella vaikea saada asiaa kehyskunnista.
Luojus: – Toki markkinavoimat ohjailevat uutisointia esimerkiksi talouden muutoksissa. Suuntaviivoissa on aina loppuviimein markkinatalous taustalla. Markkinatalous ohjaa viestintää ja uutisointia, mutta ei onneksi ainoana tekijänä.
Kotiranta: – Markkinavoimien ei pitäisi antaa liikaa vaikuttaa lehden sisältöön.
Käkelä: – Mitä markkinavoimilla tarkoitetaan? Jos sillä tarkoitetaan sitä, pystyykö elinkeinoelämä, esimerkiksi yritykset, vaikuttamaan lehden sisältöön, olen ilman muuta sitä mieltä, että ei pysty. Jos taas mietitään sitä, onko lehden levikki elinkeinoelämälle tärkeä, vastaus ei voi olla mitään muuta kuin elintärkeä. Mielestäni lehdenkin on kuunneltava ja otettava huomioon vähintäänkin jossain määrin asiakkaan odotukset. Olen omassa yrityksessä tottunut siihen, että asiakasta kuunnellaan joskus herkälläkin korvalla. Emme voi rakentaa yrityksestä erillistä linnaketta, jossa teemme mitä lystäämme. Siitä linnasta loppuisivat rahat.
Karppinen: – Toimittajat ohjailevat eniten sisältöä valinnoillaan. Nykyisin kaikissa lehdissä on paljon samoja juttuja kuin iltapäivälehdissä, vain otsikointi ja etusivun aiheet erottuvat. Juttuja saa ilmeisesti edullisimmin ja helpoimmin jostakin yhteisestä tietokannasta, joka markkinavoimallaan tietenkin ohjaa lehdistöä. Lehden omia juttuja saisi olla enemmän.
Koivula: – Totta kai toimittajien mielipiteet näkyvät lehden teossa. Markkinavoimat ehkä ohjaavat, ja tähän on hyvä tarttua heti alkuun.  Ymmärrän, että maksaja ottaa voiton.

Comments are closed.