Ikääntyvän väestön osuus ylöjärveläisistä kasvaa vuosi vuodelta. Tämä rakennemuutos tuo tullessaan isoja haasteita kaupungin vanhustyöhön. Kaupunginvaltuuston huhtikuussa hyväksymä uusi vanhustyön strategia antaa suunnan vanhuspalvelujen kehittämiselle. Viisivuotisen strategian tavoitteena on edistää ikääntyvän väestön hyvinvointia, terveyttä ja toimintakykyä.
Vanhustyön johtaja Sirpa Ellala on tyytyväinen uuden vanhustyön strategian linjauksiin.
– Strategia kertoo, mitä meidän tulisi tavoitella. Taloudellinen tilanne sitten määrittelee sen, missä aikataulussa asioita saadaan aikaiseksi. Haasteita riittää, ja nähtäväksi jää, pääsemmekö kaikkiin tavoitteisiin niin nopeasti kuin strategiassa on suunniteltu, Ylöjärven vanhustyön johtaja Sirpa Ellala linjaa.
Uusi vanhustyön strategia perustuu Ylöjärven kaupunkistrategiaan sekä perusturvaosaston strategiaohjelmaan. Taustalla ovat myös valtakunnalliset suunnitelmat ja suositukset sekä lainsäädäntöuudistukset.
Heinäkuussa 2013 voimaan tulevassa vanhuspalvelulaissa korostetaan vanhusneuvoston kuulemista ikääntyneitä kuntalaisia koskevissa päätöksissä ja suunnitelmissa.
Myös Ylöjärven vanhusneuvosto antoi lausunnon uudesta strategiasta. Neuvosto halusi nostaa esille etenkin asumispalvelujen hankintaan, matalan kynnyksen toiminnan järjestämiseen sekä liikenteen suunnitteluun liittyviä tavoitteita.
Sirpa Ellalan mukaan Ylöjärven vanhuspalvelut ovat tällä hetkellä verrattain hyvällä tolalla, vaikka kehittämistä riittääkin. Kehityslinjaukset haluttiin määritellä uudessa vanhustyön strategiassa, jota valmisteltiin pitkään.
Strategiatyöryhmässä olivat mukana alueohjaaja Kirsi-Maria Lamppu, osastonhoitaja Soile Ridanpää, osastonhoitaja Liisa Niemi sekä johtava hoitaja Seija Ritala. Ryhmän puheenjohtajana ja sihteerinä toimi kotihoitopäällikkö Anu Kallio.
Työskentelyyn osallistuivat lisäksi asiantuntijoina geriatri Marjukka Sutelainen, sosiaalityön johtaja Marketta Tiihala sekä perusturvajohtaja Kari Virta.
Alussa tarvitaan investointeja
Strategiassa piti löytää vastauksia siihen, miten vanhuspalvelut kannattaa jatkossa hoitaa väestön ikääntyessä.
Tämän vuoden alussa Ylöjärvellä oli vajaa pari tuhatta 75 vuotta täyttänyttä asukasta. Tilastokeskuksen ennusteen mukaan vuonna 2018 heitä on jo yli 2 400.
Eli 75 vuotta täyttäneiden ikäryhmään kuuluvia on vuonna 2018 seitsemän prosenttia kaikista ylöjärveläisistä.
Vaikka 75-vuotiaiden osuus Ylöjärven kokonaisväestöstä jää alle valtakunnallisen tason (9,3 prosenttia), on heidän määränsä absoluuttinen kasvu myös Ylöjärvellä suurta. Vanhimmissa ikäluokissa kasvua on suhteellisesti vieläkin enemmän.
Ihmisen eliniän pidentyminen ja terveydentilan koheneminen ovat muuttaneet ikääntymiseen liittyvää ajattelua.
Nykyään ikääntyvällä väestöllä tarkoitetaan vanhuuseläkkeeseen oikeutettuja. Ikääntyneistä puhuttaessa viitataan useimmiten 75 vuotta täyttäneisiin kansalaisiin.
– Tämä rakennemuutos vaatii nyt taloudellisia satsauksia, jotka saattavat tuntua isoilta. Pitkällä aikavälillä nämä investoinnit maksavat kuitenkin itsensä takaisin ja vanhuspalvelujen järjestäminen tulee nykyistä edullisemmaksi, Sirpa Ellala sanoo.
Aiempaa pidempään kotona
Vanhusten palveluilla tarkoitetaan muun muassa kotihoitoa, tukipalveluja, omaishoidon tukea, päivähoitoa, asumis- ja laitospalveluja sekä sosiaalityöntekijän palveluja.
Ylöjärvellä tavoitteena on jatkossa ennaltaehkäistä ikääntyvien toimintarajoitteita, tukea heidän itsenäistä selviytymistään mahdollisimman pitkään sekä järjestää ikääntyville ja iäkkäille kuntalaisille toimintakyvyn laskiessa oikea-aikaisesti ja oikein kohdennetusti palveluja.
Uuden vanhustyön strategian yhtenä keskeisenä tavoitteena on kotona asumisen lisääminen ja nykyisen laitoshoidon vähentäminen.
Tavoite on, että laitospaikkoja olisi Ylöjärvellä käytössä enintään kahdelle prosentille 75 vuotta täyttäneistä vuoteen 2018 mennessä.
Laitospaikoista luopuminen voidaan toteuttaa vaiheittain muun muassa siirtämällä palvelujen painopistettä nykyistä enemmän tehostettuun palveluasumiseen.
– Meidän pitää lähteä siitä, että vanhukselle parasta on asua omassa kodissa. Selvitysten mukaan ikäihmiset haluavat asua omassa kodissaan niin pitkään kuin se on mahdollista. Kenenkään koti ei siis saisi olla sairaalassa, vaan tarvittaessa hoiva pitää järjestää kodinomaisessa yksikössä, jos kotona asuminen ei enää onnistu, Sirpa Ellala sanoo.
Hänen mukaansa kaikki lähtee ennaltaehkäisevästä toiminnasta.
– Meidän tulee tukea ikääntyneen väestön toimintakykyä ja itsenäistä selviytymistä. Tärkeää on mahdollistaa ikäihmisille pääsy tarjolla oleviin liikunta- ja kulttuuripalveluihin, jolloin myös sosiaalinen kanssakäyminen lisääntyy. Nämä kaikki lisäävät terveyttä ja toimintakykyä, Ellala selvittää.
Hän muistuttaa, että vanhusten omaiset ovat suuri voimavara. Heidän asioistaan täytyy pitää hyvää huolta.
– On tärkeää, että esimerkiksi omaishoitajille tarjotaan tarpeeksi tukea ja vapaa-aikaa. Palvelut pitää kohdentaa oikealla tavalla, jotta ne tavoittavat niitä tarvitsevat henkilöt.
Ylöjärvellä vanhuksista halutaan siis pitää entistä parempaa huolta tulevaisuudessa. Strategia antaa suuntaviivat, mutta varsinainen työ on vasta alussa. Alku näyttää lupaavalta, sillä uusi vanhustyön strategia sai kaupunginvaltuustolta kiitosta asiakaslähtöisyydestään.
– Strategian mukainen tavoite on kova, ja päätökset tehdään aina budjettivuosittain. Uskon kuitenkin, että päättäjät ovat sitoutuneet toteuttamaan vanhustyön strategiaa niin hyvin kuin mahdollista, Sirpa Ellala toteaa.
Viimeisimmät kommentit