Viisi vuotta sitten alkanut kullanostobuumi alkaa olla takanapäin. Tavallisilta kansalaisilta arvometallia hankkivia yrityksiä ilmaantui valtakunnalliseen yritysrekisteriin vielä jokin aika sitten kuin sieniä sateella, mutta nyt raja on tulossa vastaan.
– Jollakin tasolla kauppa käy, mutta parhaat vuodet on alalla nähty. Irtoromua on kerätty jo niin paljon, että kullan haravoiminen teettää nykyään paljon enemmän työtä kuin ennen, helsinkiläisen Jalonom Oy:n toimitusjohtaja Matti Korkiakoski miettii.
Korkiakosken edustama yritys on ollut kullanostomarkkoinoilla parisen vuotta. Toisin kuin useimmat kilpailijansa, Jalonom ei perusta toimintaansa kirjekuorien lähettelyyn. Huhtikuussa yrityksen edustaja oli ostamassa kultaa Ylöjärven K-supermarket Linkissä.
Markkinatilanteen kiristyessä kullanostoyritykset ovat kehitelleet uusia keinoja kerätä suomalaisten arvometalleja kierrätettävikseen. Helsinkiläinen Jalonom Oy piipahti jokin aika sitten myös Ylöjärvellä.
Arvometalleja ostavien yhtiöiden toimintamalli on tullut viime vuosina suomalaisille tutuksi: henkilötietoja vastaan yritys lähettää postitse palautuskuoren, jonka avulla omat kultansa voi lähettää asiantuntijoiden arvioitaviksi. Maksu kilahtaa tilille myöhemmin.
Näinhän sen ainakin pitäisi mennä. Totuus on kuitenkin harmillisen usein aivan toinen.
– Meille on tullut postissa kilpailijoiden kuoria, joita olemme joutuneet lähettämään oikeisiin osoitteisiinsa. Vaikka syy ei varmaankaan ole yritysten oma, niin asiakkaan turvallisuuden kannalta se on aika arveluttavaa, Jalonom Oy:n Matti Korkiakoski hymähtää.
Jalonomin osalta asian tekee entistä omituisemmaksi se, ettei yritys edes aktiivisesti tarjoa mahdollisuutta kullan postimyyntiin. Kyseessä on toimitusjohtaja Korkiakosken mukaan eettinen valinta.
– Meidän mielestämme oikea tapa on se, että tuotteet arvioidaan kaupantekohetkellä kuluttajan edessä. Postilähetyksiä pidän vähintäänkin kyseenalaisina, hän täräyttää.
Jalonom pyrkii erottumaan valtavirrasta bisnesmallillaan, joka on kuluttajalle läheisempi kuin hengettömien paperikuorten kanssa puuhastelu. Yhtiön työntekijät kiertävät ympäri maata turuilla ja toreilla ostamassa kultaa kasvotusten asiakkaidensa kanssa.
Toimitusjohtajan mukaan Jalonom Oy työllistää asiakaspalvelussaan parikymmentä henkilöä. Sen tarkempia tietoja liiketoiminnasta ei kuitenkaan alan luonteesta johtuen haluta kertoa.
– Moni yritys käyttää paljon energiaa siihen, että saisi selville tehokkaimman mahdollisen toimintamuodon. Emme siksi mielellämme paljasta yksityiskohtia, Korkiakoski pahoittelee.
Kampanjahinnat johtavat harhaan
Tällä hetkellä kultaa ostavia yrityksiä toimii Suomessa noin 30 kappaletta. Korkiakosken mukaan uusia tulijoita riittää yhä, mutta niiden keskimääräinen elinkaari on lyhentynyt selvästi.
– Niin kauan kuin on ollut kullan käsittelyä, on ollut kullan ostoa. Eihän tämä sinänsä mikään uusi juttu ole. Mutta sen jälkeen, kun todellinen buumi lähti käyntiin vuonna 2008, myynti on laskenut tasaisesti, hän kertoo.
Perheyrityksen brändillä itseään markkinoivan Jalonomin liikevaihto oli viime vuonna noin 1,8 miljoonaa euroa. Kun vielä muistaa, ettei yritys ole aivan alan suurimpia, voidaan hyvin sanoa, että maamme romukultabisneksessä liikkuu edelleen jonkin verran rahaa. Kaikki mediassa maalaillut uhkakuvat eivät siis ole näkyneet käytännön tasolla.
– Tämä on ihan normaalia liiketoimintaa. Kaikki kullanostoyrityksiin liittyneet ikävät mielikuvat ovat asiakkaiden mielissä nykyään historiaa, Korkiakoski vakuuttaa.
Eräs esimerkki alan aiempaa reilummasta toiminnasta ovat kohonneet korvaukset. Jos ylimääräiset kultaesineensä myy nyt, niistä saa hyvin todennäköisesti enemmän rahaa kuin takavuosina. Syynä sille ei ole pelkästään kullan maailmanmarkkinahinta.
– Kun kilpailu on tiukkaa ja markkinat pienenevät, se johtaa parempiin tarjouksiin, Korkiakoski tiivistää.
Hintakilpailu on johtanut valitettavasti myös ikäviin lieveilmiöihin, joiden kanssa kuluttajan kannattaa olla tarkkana.
– Yritysten nettisivuilla olevia hintoja ei pidä tuijottaa liian tarkkaan. Todellisuudessa ne saattavat olla kampanjahintoja. Ne on määritelty niin, että harvalla tavallisella suomalaisella on aitoja mahdollisuuksia niiden saamiseen.
Jalonom Oy:n internetsivuilla hintoja ei luotettavuussyistä edes yritetä kertoa etukäteen. Arvo määrittyy ostotilanteessa, minkä jälkeen asiakas saa päättää esineensä myymisestä tai myymättä jättämisestä.
Epärehellisten toimijoiden tulevaisuuteen Korkiakoski ei jaksa uskoa. Koventunut kilpailu puhdistaa hänen mukaansa alaa koko ajan.
– Yritysten kokonaismäärä on selvästi alkanut vähentyä. Pudotuspeli on jo alkanut.
Kulta päätyy uusiokäyttöön
Eräs seikka, jota arvometallia ostavat yritykset eivät kovin pontevasti mainosta, on se, mihin heidän hankkimansa kulta lopulta päätyy. Korkiakoskelta vastaus tulee kuin apteekin hyllyltä.
– Se rikastetaan puhtaaksi kullaksi, jona se päätyy uusiokäyttöön puolijalosteena. Asiakkaitamme ovat esimerkiksi hammashuolto ja elektroniikkateollisuus ympäri Eurooppaa, hän selvittää.
Kultaesineiden myyminen Jalonomin kaltaisille yrityksille on siis ekoteko. Samankaltaista kierrätystoimintaa harjoitetaan myös monella muulla kaupan alalla, mutta kulta on se, joka myy parhaiten.
Eniten suomalaiset kauppaavat kaulakoruja, sormuksia ja rannerenkaita.
– Tämän hetken markkinahintaa on mahdotonta yleistää mihinkään lukuun, koska se vaihtelee päivittäin. Jos maailmantaloudessa on varmat ajat, hinta laskee, Korkiakoski kertoo.
Viime viikkoina kullan arvo on laskenut jyrkästi. Kertooko se siis siitä, että esimerkiksi eurokriisin pahin taitekohta on nyt takana?
– Kyllä niinkin voi ajatella. Pahimmat uhkakuvat ovat ilmeisesti poistuneet, Korkiakoski uumoilee.
Viimeisimmät kommentit