Ystävyys pääosassa vain Suomessa

Ystävänpäivän vietto alkoi Suomessa vasta 1980-luvulla. Vuonna 2005 julkaistu Juhlat alkakoot! -kirja tiesi ystävänpäivän olleen 2000-luvulla päivä, jolloin varsinkin nuoret muistivat toisiaan. Kirjan julkaisun jälkeen kuluneen runsaan vuosikymmenen aikana ystävänpäivän vietto on ehtinyt jo saada uusia piirteitä.
Katolinen juhla kasvoi protestanttisessa maassa. Valentine´s Dayn vietto alkoi kasvattaa suosiotaan Englannissa samalla vuosisadalla, jolloin maa hylkäsi katolisen uskonnon. Päivää vietettiin alun alkaen katolisen pyhimyksen muistoksi.

– Nyt sosiaalisen median postaukset ovat varmaankin merkittävä tapa muistaa ystävää. Ainakin omassa lähipiirissäni olen huomannut, että ystävänpäivää vietetään myös seniorien keskuudessa”, Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkistotutkija Juha Nirkko kertoo.

Ystävien korostaminen on tyypillistä tiettävästi vain suomalaisessa versiossa juhlasta. Mallina päivälle on Valentine´s Day, varsinkin Yhdysvalloissa vietettävä rakastavaisten juhla.

–Juhlan toivat Suomeen vaihto-oppilaat, joilla oli juhlasta omakohtaista kokemusta. Suomessa päivä on kuitenkin ollut alusta asti juuri ystävän muistamiseen keskittyvä päivä, ei rakastavaisten päivä.

Ruotsissakin vietetään päivän romanttisempaa versiota nimellä alla hjärtans dag. Japanissa päivästä on olemassa tavallaan kaksi versiota. Päivän aikana naiset antavat miehille konvehteja. Konvehteja on kahta tyyppiä. Toinen on kollegoille ja esimiehille velvollisuudesta annettava tyyppi ja toinen omista tunteista vihjaava, romanttisen kiinnostuksen kohteelle annettava konvehti.

Taustalla Lupercalia-juhla

Juha Nirkko osaa kertoa ystävänpäivästä. (Kuva: Gary Wornell)

Ystävänpäivän taustalta löytyy roomalaisten 15.2. viettämä Lupercalia-juhla. Juhlan juuret saattavat ulottua jopa 500-luvulle eaa. Paavi Gelasius kielsi hedelmällisyyden lisäämiseen tähdänneen juhlan vuonna 494. Kiellon jälkeen tilalla alettiin viettää pyhän Valentinuksen päivää 14.2.

– Historia tuntee kaksikin Valentinus-nimistä pyhimystä. Toinen on vuonna 269 kuollut piispa. Tarinan mukaan hän vihki pareja keisarin tahdon vastaisesti. Sotapäälliköt eivät tuolloin halunneet nuorten miesten perustavan perhettä vaan olevan sotaväen käytössä, Nirkko taustoittaa.

Toisen tarinan mukaan Valentinus olisi vain kehottanut miehiä pysymään kotona perheensä luona. Kolmannen tarinan mukaan 14.2. on päivä, jona linnut valitsevat puolisonsa.

Valentinuksen päivän vietto alkoi kasvattaa suosiotaan 1500-luvun alkupuolella Englannissa. Jo Shakespeare mainitsee päivän teoksessaan. Valmiita postikortteja alettiin myydä niin ikään Englannissa 1800-luvulla, kun postilaitos ja rautatiet olivat kehittyneet siihen malliin, että postikortin toimittaminen valtakunnassa onnistui.

– Englannista tapa levisi Yhdysvaltoihin, tuotteistui siellä ja palasi uudessa muodossa takaisin vanhalle mantereelle.

Yhdysvaltalaiseen tapaan viettää päivää kuuluvat usein koululla järjestettävät juhlat. Suomessakin koulut ja päiväkodit ovat aktiivisia ystävänpäivän viettäjiä, mutta meillä juhlan sijaan tuodaan luokkaan postilaatikko, jonne oppilaat laittavat ystävänpäiväkortit. Ystävänpäivänä useat järjestöt ja ravintolat järjestävät ystävänpäivän juhlia. Varsinkin ravintoloiden toimesta ystävänpäivä saattaa olla Suomessakin kehittymässä lähemmäs päivän kansainvälistä ideaa, sillä monesti ystävänpäivänä järjestetään sinkuille suunnatut, ehkä parin löytymiseen tähtäävät juhlat.

Vaikka ystävänpäivä on melko kaupallinen juhla ilman sen syvempää merkitystä, Nirkko pitää päivän ideaa kannatettavana. Ehkä ystävänpäivän vietolle voisikin antaa nykyistä enemmän painoa.

– Ystävä-sana on kokenut inflaation sosiaalisessa mediassa. Tässä meillä on annettuna valmis päivämäärä ystävyyden merkityksen korostamiseen. Päivän sisältöä voitaisiin lähteä syventämään ja suoda ihan kunnon ystävyyden sanoja jollekin, Nirkko pohtii.

Lähde: Juhlat alkakoot!, WSOY 2005.