Jos omistat puutarhan ja kirjakokoelman, sinulta ei puutu mitään. (Cicero)
+++++
Mitä enemmän lustoja elämänpuuhun kertyy, sitä enemmän ymmärtää puutarhaa.
Kirjat ovat olleet jokapäiväistä leipääni siitä lähtien, kun kymmenvuotiaana luin vuorikiipeilijä Sir Edmund Hillaryn teoksen Mount Everestin valloitus. Tajusin tuossa kirjassa vaistonvaraisesti häivähdyksen ihmisen hengestä ja kasvusta.
Kirjailija ja edesmennyt musiikkisuuruus Erik Tawaststjerna puhui Katajanokan kirjastohuoneessaan joskus 1970-luvulla Sibeliuksen sävellyksistä matkana Himalajalle.
Matka puutarhaan tai kirjojen pariin vie perille. Ainakin kohti päämäärää, vaikka Himalajalle. Ihmisen ja ihmisyyden sisälle.
+++++
Mainio kymmenosainen kesäsarja, juontaja Monty Donin brittiläistä innostusta säkenöivä Maailman kauneimmat puutarhat, on ainakin minulle ollut parasta elämistä ja arkea voimaannuttavaa television antia pitkiin aikoihin.
Puutarhan merkitys kasvaa kaikilla tasoilla: yhtä jalkaa urbanisoitumisen, teknistymisen ja pilkkoutuvan ajan rattaissa. Omaa pientä puutarhaansa kuin kukkaa kämmenellä vaalivan ei kannata kadehtia maailman upeimpien puutarhojen loistoa.
Jo antiikin filosofi Platon päätteli, ettei ympäristöä, asiaa tai esinettä tee kauniiksi viehättävä väri eikä muoto, vaan itse kauneuden läsnäolo tai osallisuus siihen.
+++++
Ihminen ei pääse puutarhan ja luonnon kaipuustaan, paratiisi-myytistään irti ikinä. Ei ainakaan ennen kuin auringon lamppu sammuu.
Uusimpien satelliittikuvien tarkastelussa on löytynyt kahden kadonneen joen – Giihonin ja Piisonin – jäljet Eufratin ja Tigrisin tuntumassa.
Kristinuskon mytologiaan liittyvä Eedenin puutarha saattoi uusimpien teorioiden mukaan sijaita nykyisen Persianlahden alla.
Suurten maailmanuskontojen johtavat selitysteokset Raamattu, Koraani ja Gilgameš-eepos kätkevät sisälleen samantyyppisen paratiisimyytin. Kaikki jäljet johtavat Lähi-itään, missä Bahrainia pidettiin aikoinaan paratiisina.
+++++
Elämisen taito ja kuolemisen taito ovat sama asia. (Epikuros)
+++++
Jos on liitukaudella rapiat sata miljoonaa vuotta sitten maapallolle ilmaantuneesta kukkaloistosta pitkänpuoleinen harppaus Eedenin puutarhaan, melkoisen hulppeaan tiikerinloikkaan valmistaudutaan parhaillaan, kun internet-ihmistä eheyttävään luontosuhteeseen valmistellaan uusia askelmerkkejä ruohonjuuritasolla.
Sosiaalinen media, some, koukuttaa niin vahvasti nuoria ja vanhempiakin ihmisiä, että virtuaalitodellisuus vie voiton liikkumisesta.
Lyhyt ilo ulosmitataan sekä henkisestä että fyysisestä terveydestä.
Urbaaneissa yhteisöissä mietitään nyt tosissaan täkyjä, miten ihmiset saadaan ylös, ulos ja liikkeelle.
Kiivaan kaupunkirakentamisen imussa tärkein, riittävät viheralueet ja sen mukana asuinympäristön viihtyvyys, unohtuivat vuosikymmeniksi.
Maailman terveysjärjestön ruotsalainen neuvonantaja Peter Schanz kirjoitti asian auki hiljakkoin: ”Viimeisen kymmenen vuoden aikaan olemme saaneet suuren määrän tutkimusaineistoa siitä, kuinka suuri, positiivinen vaikutus luonnolla on ihmisen fyysiseen ja psyykkiseen terveyteen ja hyvinvointiin. Seuraava tärkeä askel onkin saada tämä tieto siirtymään kaupunkien suunnitteluun.”
+++++
Löydät jotain suurempaa metsistä kuin kirjoista. Puut ja kivet opettavat sinulle sen, mitä et voi koskaan mestareilta oppia. (Bernard Clairvauxlainen)
+++++
Eeva Ruoffin hienossa kirjassa Puutarhataiteen helmiä esitellään monia kuuluisia eurooppalaisia puutarhoja.
Intohimoinen puutarhuri Rudolf Bochardt tietää mistä puhuu: ”Mitä ihminen luonnolle antaakin, mitä siltä vaatii tai sille luovuttaa, miten sitä kaipaa ja torjuu, siitä kaikesta saattaa syntyä lauluja ja runoja tai musiikkia ja filosofiaa tai myyttejä tai uskontoja, mutta täällä näkyvässä maailmassa se muuttuu pakostakin ennemmin tai myöhemmin puutarhaksi…”
JORMA MARTTALA
