Konetyö J&T Uusitalo hakee ympäristölupaa bioterminaalin eli jätteenkäsittelylaitoksen perustamiselle Pinsiöön omistamalleen 20 hehtaarin metsäalueelle. Pinsiöläisten keskuudessa asiasta on noussut haloo.
Noin kilometri Topintuvalta Pinsiönkaankaantieltä haarautuu Rajalantie, jonka varteen on noussut viime vuosina uusia omakotitaloja. Talot sijaitsevat suurilla omilla tonteilla, joiden avarista ikkunoista avautuu levollinen metsämaisema.
Maaseudun rauha ja hiljaisuus ovatkin parhaita puolia, miksi Pinsiöön muutetaan, sanoo Rajalantiellä perheineen asuva Jari Sarkonen. Mielikuvan vahvistaa Sarkosen perheestä vähän matkan päässä Rajalantiellä asuva Tero Hakalahti.
– Pinsiö on paikkana sellainen, että täällä kuulee, kun kärpänen pieraisee, Hakalahti muotoilee.
Toisinaan Pinsiön hiljaisuuden on rikkonut parin kilometrin päästä vanhalta Työläjärven soranottoalueelta kantautuvat hakelaitoksen äänet, jotka eivät ole kuitenkaan häirinneet elämää.
Toisin voi olla tulevaisuudessa. Sarkosten ja Hakalahtien naapuriin parin sadan metrin päähän Pinsiönkankaantien varrelle haetaan ympäristölupaa bioterminaalille eli jätteenkäsittelylaitokselle, joka muun muassa hakettaisi hakkuujätettä ja murskaisi betonia ja muuta kiviainesta.
Hakemuksen mukaan murskausta tehtäisiin laitoksella joka arkipäivä aamuseitsemästä iltakymmeneen.
Hakalahti sanoo, että jo pelkkä ajatus tällaisesta laitoksesta naapurissa on nostanut kylällä ison haloon ja asiasta on käyty tiukkaa keskustelua pinsiöläisten someyhteisössä.
– Me pinsiöläiset olemme tiivis yhteisö, ja sana täällä kulkee. Kyllä kaikkien kanta on ollut ihan selvä. Kukaan ei tuollaista bioterminaalia tänne halua rikkomaan luonnonrauhaa. Laitoksen paikka on jossakin muualla, missä on muutakin teollisuutta.
Melu suurin murhe
Sarkosen ja Hakalahden mukaan mahdollisen laitoksen aiheuttamat meluhaitat ovat asiassa suurin murhe, ja tämä vaikuttaisi asukkaiden jokapäiväiseen elämään suurella alueella.
Hakalahti näkee, että laitoksen pystyttäminen naapuriin olisi niin suuri rasite, että se vaikuttaisi suoraa alueen asukkaiden omaisuuden arvoon.
– Useimmiten asunto on se suurin sijoitus ihmisen elämän aikana. Mikäli tuollainen laitos tänne tulisi, niin kyllähän sitä näkisi, miten omat rahat valuisivat kuin hiekka sormien välistä. Eihän kukaan enää haluaisi ostaa kotia täältä.
Sarkonen sanoo, että mikäli heillä olisi ollut vuonna 2019 tonttikauppojaan tehdessä tieto mahdollisesta bioterminaalista, olisi se vaikuttanut ostopäätökseen.
– Meillä yksi iso kriteeri oli löytää semmoinen paikka, joka on kohtuullisen lähellä sekä Ylöjärven että Tampereen keskustaa, mutta jossa saisi olla rauhassa. Pinsiö oli siihen täydellinen paikka. Kyllä Pinsiön syvin henki ja olemus muuttuu, jos tänne tuollainen mölylaitos tulee. Tuntuu kohtuuttomalta, Sarkonen huokaa.
Pinsiöläisten mukaan laitos voisi vaikeuttaa myös yrittäjien elinkeinoa alueella, jonka erityinen vahvuus luonnonläheisyys on.
– Tällä on ratsastustila, ylämaankarjaa ja alpakoita. Tuskin eläimetkään metelistä tykkäävät. Hevosilla mennään täällä Pinsiönkankaantietä, jossa ei ole kevyen liikenteen väyliä. Jatkossa siellä olisi rekkaralli, jonka seassa myös lasten pitäisi kulkea.
Ympäristöhaitat huolettavat
Bioterminaalille ympäristölupaa hakenut yritys on selvityksessään linjannut, että laitos aiheuttaisi ihmisille korkeintaan pölyhaittaa. Lupahakemuksessa kerrotaan, ettei laitoksen toiminta aiheuta haittaa ympäristölle eikä alueella ole tiedossa erityisiä luontoarvoja.
Pinsiöläisiä ympäristöhaitat kuitenkin huolettavat. Laitoksen perustamisalue sijaitsee pohjavesialueella ja lähellä on virkistyskäytössä olevia luonnonsuojelualueita. Laitoksen tontin läpi kulkee myös maakaasulinja.
– Ylöjärvelläkin on jo entuudestaan kokemusta, miten mittavia haittoja teollisuus voi ympäristölle ja pohjavedelle aiheuttaa, Hakalahti huomauttaa viitaten Soppeenmäessä sijaitsevaan Nikron tonttiin, jonka maaperä ja pohjavesi pilaantuivat vuosikymmenten teollisen toiminnan seurauksena.
Lue myös: Saastunut tontti Soppeenmäessä yritetään puhdistaa uudella metodilla: ”Kohteen maaperä on haastava”
Pinsiöläiset pohtivat lisäksi, voisivatko jätteenkäsittelylaitoksen hulevedet aiheuttaa haittaa erittäin uhanalaiselle jokihelmisimpukoille eli raakuille, joita elää Pinsiön läpi virtaavassa Pinsiön-Matalusjoessa. Jopa 200-vuotiaaksi elävän raakun kantaa on elvytetty Pinsiössä sekä asiantuntijoiden että paikallisten voimin vuosikaudet.
Bioterminaalia suunnitteleva yritys on ympäristölupahakemuksessaan kertonut, että laitoksen hulevedet päätyvät raakun kotivesistöön Pinsiön-Matalusjokeen.
Laitokselle toivotaan muuta paikkaa
Pinsiöläiset sanovat ymmärtävänsä, että ulkopuoliselle Pinsiö voi vaikuttaa erämaalta, jossa elämää ei ole ja johon jätteenkäsittelylaitoksen pystyttäminen on hyvä idea – sijaitseehan Pinsiö hyvien kulkuyhteyksien varrella lähellä aivan Vaasantien kupeessa.
– Sitä voisi luulla, että tämä on pelkkää metsää eikä toiminta haittaisi ketään. Mutta todellisuus on se, että kyllähän täällä paljon ihmisiä asuu, Hakalahti sanoo ja toteaa, että pinsiöläisten kesken yhteinen toive on, että yritys luopuisi hankkeesta ja kaavailisi bioterminaalille paikkaa muualta.
Sarkonen on samaa mieltä.
– Kyllä kaikki kivet käännetään, ettei laitos tänne tulisi.
Bioterminaalivapaan Pinsiön puolesta on julkaistu maaliskuun alussa Pinsiö-seuran luoma verkkoadressi, joka on kerännyt alle viikossa yli tuhat allekirjoitusta. Adressin kommenteissa toivotaan, että laitokselle ja sen toiminnalle etsittäisiin sille sopivampi alue.
Kuulutus bioterminaalin ympäristöluvasta hakemuksineen ovat nähtävillä ja kommentoitavissa Ylöjärven kaupungin verkkosivuilla 25. maaliskuuta saakka. Ympäristöluvan myöntämisestä päättää Ylöjärven kaupungin ympäristölautakunta.
