Don Giovanni hurmasi suomalaisella solistikunnalla

Mozartin kaksinäytöksinen ooppera Don Giovanni kertoo löyhämoraalisesta viettelijästä, joka kaataa naisen toisensa jälkeen. Ihastuttava musiikki ja mainiosti yhteen soiva solistikunta hioivat oopperasta helmen. Nimiosassa lauloi kansan suosikiksi kohonnut baritoni Waltteri Torikka, jolla on hulvaton lavakarisma.
don giovanni
Olavinlinnan konkari ja debytantti. Komtuurin (Jaakko Ryhänen) taposta alkaa Don Giovannin (Waltteri Torikka) kujanjuoksu kohti helvettiä. (Kuva: Soila Puurtinen)

”Vanhoja hän viettelee vain listan jatkeeksi. Hänen varsinainen intohimonsa on kuitenkin kokematon nuori tyttö. On samantekevää, onko nainen rikas, ruma vai kaunis. Tiedätte kyllä, mitä herra tekee, kun jollakulla on hame!”
Näin laulaa testosteronia tihkuvan Don Giovannin palvelija Leporello piruilevassa ”luetteloaariassaan”, joka kiteyttää isännän naismaun: kaikki käy.
Kun nykypäivän Auervaarat etsivät seuraa Tinder-deittipalvelussa, niin vanha kunnon Don Giovanni toimii käsikopelolla ja koristelee valloitustensa huiveilla miekkansa.
Nimihenkilö on nuori aatelismies, joka ei epäröi syödä kuormasta. Narsistista vapaa-ajattelijaa ei ystävyys pidättele, kun hän iskee silmänsä Don Ottavion mielitiettyyn Donna Annaan. Välikohtauksessa Don Giovanni tappaa Annan isän ja nainen vannoo kostoa. Samasta raivosta tankkaa polttoaineensa myös sulho Don Ottavio.
Donna Elvira on vain yksi viettelijän hylätyistä valloituksista. Maalaistyttö Zerlina on jo lupautunut maajussi Masetolle, kun hänkin ajautuu Don Giovannin kiitoradalle.
”Jos on yhdelle uskollinen, on muille julma!” kiteyttää Don Giovanni elämäntapansa.

Hulvatonta lavakarismaa

Wolfgang Amadeus Mozartin koominen ooppera sai kantaesityksensä Prahassa vuonna 1787. Libreton oli kirjoittanut Don Juanin legendan pohjalta Lorenzo Da Ponte. Tilaustyötä edelsi Mozartin ja Da Ponten suuren suosion saanut ooppera Figaron häät.
Don Giovanni on täynnä ihastuttavia melodioita, tarttuvia aarioita ja huumaavalla tavalla soivia ensemblejä.
Nimihenkilöä esittävän Waltteri Torikan ulkoinen olemus ja eloisa kehokieli yhdistettynä loistavaan musiikkiin ovat yhtä kuin hulvaton lavakarisma. Eikä seksikkyydestä suinkaan ole haittaa tässä roolissa.
Torikan ikätoveri Tapani Plathan on ilmeikäs lavakoomikko. Hänen Leporellossaan on jotain samaa ilkikurisuutta kuin Putous-näyttelijä Jussi Vatasessa. Ironisen palvelijan roolin tekevä basso hurmasi näyttelijän taidoillaan, ääneen kaipasin enemmän sävyjä.
Jaakko Ryhänen valloitti jylisevällä ja muhevalla äänellään Komtuurina. Kolmas basso, Jussi Merikanto, teki verrattain varmaa työtä vihastuneena Masettona, jonka morsmaikku ajautui viettelijän pyöritykseen.
Tuomas Katajala kuljetti vaivattomasti äärettömän kaunista tenoriaan Don Ottaviona.

Kolme upeaa sopraanoa

Helena Juntunen oli erinomaisen ilmeikäs Donna Elvira. Juntunen osasi ilmaista äänellään erilaisia tunnetiloja, kermaisesta kehräämisestä kipakkaan kiukkuun.
Donna Annan ja Don Giovannin traumaattinen kohtaaminen loi koomiselle tarinalle traagiset kehykset. Ruotsalainen Gisela Stille lauloi Annan roolissa kirkkaasti, mutta tuntui siltä, että voimaa oli paikoin enemmän kuin herkkyyttä.
Säteilevän Tuuli Takalan kirkasotsainen Zerlina oli upeaa ja sujuvaa tulkintaa.
Soinnillisesti korvia hyväilevä kolmikko vahvistettuna Katajalan lyyrisellä tenorilla – mikä ensemble!
Odotin kiihkeästi, miten Don Giovannin nauttiman viimeisen aterian jälkeen pöytäliina valahtaa lattialle ja paljastaa Komtuurin kivisen patsaan. Tässä kohtaa ohjaaja Paul-Emile Fourny päätti yllättää.
Pöydällä venytteli puolialaston nainen, yksi Don Giovannin aiemmista uhreista, joka liittyi muiden hylättyjen naisten joukkoon saattaakseen viettelijän tämä viimeiselle matkalle. Jaakko Ryhäsen kuningasbasso teki kohtauksesta henkeäsalpaavan.
Kapellimestari John Storgårds onnistui loihtimaan oopperajuhlakuoron ja –orkesterin kanssa onnistuneen Mozart-illan.

Tähti houkutteli ensikertalaisia

Waltteri Torikan menestyminen Tähdet Tähdet –ohjelmassa teki hänestä yhdessä yössä tunnetun myös tavallisen kansan keskuudessa. Katsomani esitys 20. heinäkuuta oli loppuunmyyty, niin kuin taisivat olla muutkin esitykset, missä hän oli mukana.
Torikka onnistui taatusti houkuttelemaan uutta oopperasukupolvea Savonlinnaan ja mikä sen parempi. Festivaalivieras, joka pääsee ensimmäistä kertaa haistelemaan Olavinlinnan tunnelmaa, innostuu monesti myös palaamaan.
Suosio tulee olemaan taattu Sillanpää-oopperallakin, jonka kantaesitys on Myllykolun Kesäteatterissa Hämeenkyrössä ensi kesänä. Idean isä, produktiossa laulava Waltteri Torikka saa varmasti väen suuntaamaan myös Nobel-kirjailijan kotimaisemiin.