Jutan jännä päivä

Leipomisesta kovasti innostunut haavistolainen viidesluokkalainen Jutta Majuri sai viettää viime torstaina aamupäivän poikkeuksellisen jännässä paikassa. Leipuri-kondiittorimestari Reijo Heinonen otti Jutan siipiensä suojaan Tampereen seudun ammattiopisto Tredun Kangasalan toimipisteessä. Päivän kohokohta oli, kun Jutta sai tehdä kondiittorioppilaiden kanssa piparkakkutalon.
Ylöjärveläinen Jutta Majuri (vas.) pääsi Kangasalla Peppi Pohjarannan oppiin. Piparkakkutalon koristelussa piti keskittyä tekemään tarkkaa työtä.
Ylöjärveläinen Jutta Majuri (vas.) pääsi Kangasalla Peppi Pohjarannan oppiin. Piparkakkutalon koristelussa piti keskittyä tekemään tarkkaa työtä.

Tämän hienon kokemuksen Jutalle mahdollisti menestyminen Ylöjärven Yrittäjät ry:n 50-vuotisjuhlaleivoskilpailussa. Kilpailu kantoi nimeä Mistä on ylöjärveläiset yrittäjät tehty?
Kilpailussa oli määrä suunnitella Ylöjärven Yrittäjien 50-vuotisjuhlaleivos, joka kuvaa jollain tavalla ylöjärveläisiä yrittäjiä tai ylöjärveläistä yrittäjyyttä.
Pian 11 vuotta täyttävä Jutta sijoittui kilpailussa upeasti toiseksi Ylöjärven Yrityspalvelu Oy:n jälkeen. Jutan taakse jäi liuta ehdotuksia, muun muassa pari paikallista leipomoa.
– Selasin kokki- ja leivontakirjoja, minkä jälkeen keksin omasta päästäni, minkälaisen kakun teen, Jutta kertoo menestysreseptinsä syntymisestä.
Jutan äiti Marianne Majuri sanoo, että kilpailukakku on täysin Jutan itsensä kehittelemä ja tekemä.
– Jutta on leiponut ahkerasti noin vuoden verran, ja hänen innostuksensa on jatkuvasti kasvanut. Hän leipoo usein esimerkiksi joukkuetovereilleen pelimatkoille jotain pientä purtavaa. Seuraavaksi Jutta aikoo tehdä lentopallojoukkueensa pikkujouluihin lentopalloa muistuttavan kakun, Marianne Majuri kertoo hymyillen.
Majurin koko perhe on yrittänyt kannustaa Juttaa leipomisharrastuksessa.
– Itse en ole ollut kovin ahkera leipoja, joten olen ihmetellyt, miten Jutta saa esimerkiksi pullataikinan onnistumaan älyttömän hyvin, Marianne Majuri hämmästelee.
Jutta sanoo itse, että hänen bravuurinsa on mutakakku.
– Se on helppo tehdä, eikä sen leipominen vie kauheasti aikaa. Leipomisesta on tullut minulle mieluisa harrastus, neitokainen kertoo hymyssä suin.
Ammattiopistolla Jutta pääsi valmistamaan piparkakkutalon opiskelija Peppi Pohjarannan opastuksessa.
– Liimasimme piparkakkutalon osat kokoon, ja tomutimme ja koristelimme talon. Tekemisessä oli omat haasteensa, mutta ei talon valmistaminen mikään vaikein mahdollinen asia ollut, Jutta kertoo.
Leipurilupaus toivoo pääsevänsä varttuessaan leipomoalalle. Hänen haaveissaan on jopa oma leipomo. Juuri nyt Jutta odottaa kuitenkin ennen kaikkea joulun tuloa.
– Olen toivonut joululahjaksi leivontakirjoja ja kaikkia erilaisia leivontajuttuja, Iloinen viidesluokkalainen sanoo nauraen.

Nuoret haluavat tehdä käsillä

Jutan piparkakkutalosta tuli lopulta äärimmäisen hieno.
Jutan piparkakkutalosta tuli lopulta äärimmäisen hieno.

Tredun Kangasalan toimipisteessä opettajana työskentelevä kondiittori- ja leipurimestari Reijo Heinonen katseli tyytyväisenä Jutan työskentelyä opiskelijoiden parissa. Heinosen mukaan on hienoa, että lapsilla on vielä tänäkin päivänä innostusta käsillä tekemiseen.
– Internet ja mobiililaitteet tarjoavat kaikenlaisia houkutuksia, mutta silti näen, että nuorten halu tehdä käsin on vain kasvanut. Lapset ja nuoret haluavat nähdä itse tekemiään tuotoksia. Sen vuoksi meidänkin koulutukseemme on paljon tulijoita, Heinonen kertoo.
Kondiittori- ja leipurimestarin mukaan Jutan kilpailutyö erottui muiden joukosta erityisesti hillityillä mauillaan.
– Kakusta huokui nuoren henkilön halu tehdä hyvää. Lisäksi Jutan kakku soveltui varsin hyvin tuotantoon. Se on tärkeää yrittäjän näkökulmasta, sillä tuotteiden tekeminen vie aina aikaa ja rahaa. Olen melko varma, että Jutan palava halu ja innostus leipomiseen jatkuvat.

Leipomoala selviää vaikeuksista

Kondiittori- ja leipurimestari Reijo Heinonen ja Peppi Pohjaranta kehuivat Jutan taitoja.
Kondiittori- ja leipurimestari Reijo Heinonen ja Peppi Pohjaranta kehuivat Jutan taitoja.

Reijo Heinosen mukaan leipomoalan koulutus on kehittynyt Suomessa vuosien varrella merkittävästi.
– Tälle alalle kannattaa tulla, jos jaksaa leipoa joka päivä kymmenien vuosien ajan. Kaikista ei kuitenkaan tule televisiokokkeja. Mahdollisuudet menestyä ovat silti olemassa.
Heinosen mukaan leipuri voi menestyä, jos hän on hankkinut hyvän ammattitaidon ja työkokemuksen.
– Jos näiden jälkeen ihmisellä on vielä tietynlaista asennetta, hän voi ryhtyä yrittäjäksi. Puhunkin opiskelijoille mieluummin asenteesta kuin yrittäjyydestä.
Heinonen tiedostaa leipomoalan vaikeudet. Ulkomaisen leivän suosio kasvaa Suomessa jatkuvasti, minkä vuoksi leipomot ovat entistä ahtaammalla.
– Kuluttajien pitäisi olla sen verran valveutuneita, että he ostaisivat Suomessa tehtyjä tuotteita. Pitäisi ymmärtää tukea suomalaista työtä, koska suomalaisia varten sitä työtä tehdään.
Heinonen kuitenkin uskoo, että suomalaisella leivällä on tulevaisuudessakin kysyntää.
– Ei meidän kannata tehdä ruokaa Kiinassa. Hyviä oivalluksia keksivä yrittäjä selviää aina. Yrittäjyydessä ja menestymisessä ylipäätään kaikki on ihmisestä itsestään kiinni, Heinonen linjaa.

Jutta Majurin kilpailukirje ja resepti

Jutan kehittelemä kilpailutyö näytti tältä.
Jutan kehittelemä kilpailutyö näytti tältä.

– Mielestäni yrittäjyys tarkoittaa sitä, kun ihmiset perustavat oman yrityksen. Isäni on taksikuski Ylöjärvellä, mikä tarkoittaa, että hänkin on yrittäjä. Olen kuullut, että Ylöjärvellä on kiva yrittää, ja täällä on paljon yrittäjiä eri aloilta.
Ylöjärveläisen yrittäjyyden resepti: Sekoita 5 dl hymyä ja 7 dl naurua kulhossa sekaisin. Vatkaa keskenään 8 dl iloa, 6 dl hyvää mieltä sekä ripaus huumoria. Sekoita kaikki aineet keskenään ja lisää joukkoon 9 dl periksiantamattomuutta ja 7 dl ahkeruutta.
Mielestäni reseptissäni täyttyy ylöjärveläisen yrittäjyyden ainekset. Mauissa yhdistyvät raikas tuulahdus appelsiinia ja täyteläinen ja perinteinen tumma suklaa.
Kakkuni on helppo muuntaa leivokseksi joko sokerikakkupohjalla tai murokakkupohjalla. Tämä on myös helppo toteuttaa isollekin porukalle.
Olen ylöjärveläinen kymmenvuotias tyttö ja harrastan leipomista. Isona haluaisin perustaa Ylöjärvelle oman leipomon.

KAKKU APPELSIINISTA JA TUMMASTA SUKLAASTA

Pohja:
5 munaa (mielellään huoneenlämpöisiä)
sokeria
vehnäjauhoja
perunajauhoja
2 tl leivinjauhetta

Paista uunin alatasolla 175 asteessa 40 minuuttia.

Täyte:
200 g appelsiinituorejuustoa
200 g appelsiinijogurttia
1 prk Flora Vispiä
100 g rouhittua tummaa suklaata
6 liivatelehteä
tilkka appelsiinimehua

Laita liivatteet kylmään veteen kymmeneksi minuutiksi. Vatkaa Flora Vispi vaahdoksi. Sekoita appelsiinituorejuusto, jogurtti ja rouhittu suklaa. Liuota liivatteet tilkkaan kuumaa appelsiinimehua. Sekoita liivateseos hetken jäähtyneenä, ohuena nauhana appelsiiniseokseen. Lisää lopuksi vaahdotettu Flora Vispi nostellen joukkoon.

Laita kakku jääkaappiin hyytymään ja koristele haluamallasi tavalla. (Itse käytin sokerimassaa.)