Vuosikymmenet hämäläismallisia soutuveneitä ja kilpasoutuveneitä veistänyt vesilahtelainen Jorma Nytorp tietää, että hänen käsissään syntyvät ja hänen veistämöltään maailmalle lähtevät kaunottaret kestävät hyvin aikaa ja palvelevat käyttäjiään jopa vuosisadan. Venemestari sanoo aprikoineensa jo pitkän aikaa sitä, miten ilmastoystävällinen kulkuväline männystä ja saarnista rakennettu venho onkaan. Pihkaisista männyistä polttamalla hiostettu perinteinen terva on sataprosenttinen luonnontuote. Toistuva tervaaminen säilyttää veneen suvesta suveen.
Avaran ja valoisan veistämösalin keskellä komeilee viimeistä silausta vailla oleva hämäläismallinen soutuvene. Hankaimet odottavat asentajaansa.
Jorma Nytorp silmäilee uutukaista venekaunotartaan. Se on viimeistä yksityiskohtaansa myöten perinteinen hämäläismallinen järvivene, joka soveltuu erinomaisesti souteluun ja kalastamiseen.
– Tunnusmerkkejä ovat korkealaitaisuus ja suuntavakaus, mestari esittelee.
Kaunottarella on pituutta 5,25 metriä ja leveyttä 1,40 metriä. Tuhdot on neljälle vesillä liikkujalle.
Nytorp on veistänyt tämän venhon pääksyn lehtikuusesta. Se on persoonallinen yksityiskohta.
Puhdaslinjaisen veneen kaaret ovat saarnia. Nytorp huomauttaa, että ne valmistettiin vanhoina aikoina katajasta. Puu nauttii rauhoituksesta, joten sen tilalle on pitänyt löytää vaihtoehtoinen puulaji.
Perinteinen veneentekijä tiivisti paattinsa flannellilla. 2020-luvun veistäjä hyväksyy sikaflexin.
Viivasuorat naulaukset tehdään komein kuparinauloin ja -rikoin.
Venepuut valitaan tarkalla silmällä
Jorma Nytorpin veistämöllä on linjakkaissa taapeleissa mäntylautaa, jotka on sahattu eri vuosina. Veneenveistäjä korostaa, että venelautojen on saatava kuivua ilmavasti kaikessa rauhassa.
Nytorpin varastossa on rakennustarpeet monta venettä varten.
Konkariveistäjä muistuttaa, että veneen valmistusmateriaaliksi ei käy mänty kuin mänty. Nytorpilla on harjaantuneet silmät, jotka tunnistavat soveliaat ja käyvät rungot.
– Kävelen metsissä ja etsin mäntyjen parhaimmistoa.
– Yksi korkeatasoisen venepuun tunnusmerkki on, ettei kaarnassa näy oksien paikkoja. Mitä järeämpi, isompi puu on, sitä upeammat venelaudat siitä saa.
Nytorp on ehdoton siinä, että venepuiksi päätyvät männyt kaadetaan prikulleen oikeaan aikaan.
– Se tapahtuu alenevan kuun aikaan tammi- ja helmikuun taitteessa. Kaatoajan tarkkuus ei ole taikauskoa. Otollisella hetkellä kaadettu puu ei halkeile helposti. Sahatut laudat kuivuvat taapeleissa kahdesta kolmeen vuotta.
”Hautatervaa sen olla pitää”
Nytorpin veneveistämöllä leijuvat mäntylaudan ja hautatervan ominaistuoksut.
Jorma Nytorp turvautuu veneidensä pintoja käsitellessään vain ehtaan hautatervaan.
– Minulla on taas asiaa Narvan markkinoille, joilla kantotervaa on tarjolla.
Nytorpin reseptissä pintakäsittelytervaan lisätään kylmäpuristettua pellavaöljyä.
Veistotaidot periytyvät isältä
Jorma Nytorp on veistänyt veneitä jo neljän vuosikymmenen ajan. Mies ei tiedä tarkalleen valmistamiensa venhojen määrää, mutta niitä on syntynyt satoja.
Nytorp varttui venemestariksi isänsä opissa. Hän rakensikin ensimmäisen kanssa isänsä valvovan silmän alla.
– Veneenveistosta muodostuikin tilallemme liitännäiselinkeino. Päätyönäni oli pitkän aikaa lypsykarja.
Nytorp muistuttaa, että vene oli pitkään maatiloilla tärkeä työkalu – kalastaminen kuului keskeisenä osana maalaisten jokapäiväiseen elämään. Veneillä kuljetettiin maidot meijereihin. Veneitä valmistettiin omiksi tarpeiksi, ja maineen kiiriessä niitä tehtiin tilaustöinä vieraille.
– Nykyään soutuveneet ovat mökkikalastusta ja soutelemista varten.
Jorma Nytorp on käsite veneen veistäjien maailmassa. Mies on arvostettu kilpasoutuveneiden rakentaja.
Puuvene nauttii arvostusta
– Hämäläissoutuveneet eivät katoa, eikä niiden rakentaminen lopu, Jorma Nytorp vakuuttaa.
Veneenrakentaja kuulee, miten tilaajat ja ostajat kiittelevät puuveneen kauneutta ja hyviä käyttöominaisuuksia.
– Tarkkakorvainen tunnistaa äänen eron, kun järvellä vihurin aallot hivelevät puuveneen tai muoviveneen kylkiä.
Nytorpin korvakin suosii pehmeä-äänistä liplatusta.
MATTI PULKKINEN
