Suomi ja Pirkanmaa ovat jälleen pahan koronakurimuksen pihdeissä. Moni ehti jo huokaista helpotuksesta, kun syksyllä rajoitukset purettiin minimiin ja koronapassi tuntui pelastavan etenkin kulttuuri-, ravintola- ja tapahtuma-alan. Yhtäkkiä Etelä-Afrikasta kuului kummia jostakin uudesta virusvariantista ja heti seuraavassa hetkessä olimmekin tilanteessa, jossa yhteiskuntaa laitettiin jälleen kiinni.
Uusien rajoitusten iskiessä niin sanotusti vasten kasvoja, ovat ihmisten reaktiot olleet aiempia voimakkaampia. Viimeistään nyt koronaväsymys on vallannut monen mielen. Uusia rajoituksia ei haluta niellä enää kovin helposti.
Useimmat meistä toki ymmärtävät, että jotain on tehtävä terveydenhuollon turvaamiseksi, mutta kaikki nyt käytettävät keinot eivät miellytä. Monesta tuntuu, että rajoitukset osuvat aina omalle kohdalle, kun taas toiset pääsevät vähemmällä.
Moni on toistanut näkemyksensä, jonka mukaan rokotetut joutuvat nyt kärsimään rokottamattomien valintojen vuoksi. Rokottamattomat eivät saa osakseen ymmärrystä vaan mielipide-erot rokotettujen ja rokottamattomien välillä vain kasvavat.
Kieltämättä on vaikea ymmärtää, miksi meistä kaikki eivät tekisi saman verran tekoja yhteiskunan ja toistemme eteen. Varsinkin, kun tässä tapauksessa se on maksutonta.
Jos erehtyy ajattelemaan, että olemme rajoitusten ”vankeina” koko kevään, ehkä vielä kesälläkin, niin hulluksi saattaa tulla. Ainakin useaa pelkkä ajatus ahdistaa. Nyt voimme vain toivoa, että nykyiset rajoitukset tuottavat tuloksia nopeasti ja yhteiskuntaa päästään avaamaan mahdollisimman pian. Rajoitusten hinta alkaa pian olla kohtuuttoman suuri. Sitä ennen voimme vain kannustaa toisiamme ottamaan tarjolla olevat rokotteet.
