Enemmän sääntönä kuin poikkeuksena voidaan pitää seuraavaa. Aina kun Suomessa tapahtuu jotain, joku valittaa. Osassa kansalaisia tämä herättää lähinnä huvittuneisuutta.
Toistuvasta aktiivisuudesta saa ammattivalittajan leiman otsaansa. Toisaalta valittajien mielestä heillä on perustuslaillinen oikeus. Mukavampi sana voisi olla muutoksenhaku, mutta valittaminen sanana on värittyneisyydestään huolimatta lyhyempänä arkikielessä käyttökelpoisempi.
Elämä ilman riskiä ei ole elämisen arvoista. Tämän sanonnan olen kuullut kotimaassa englannin kielellä. Vähän sointuvammalta se kuulostaa ulkomaan kielellä, mutta periaate tulee selväksi joka tapauksessa.
Yritystoimintaan liittyy aina riski. Samoin esimerkiksi asunnon ostoon liittyy riski. Joskus muutaman minuutin juna-aikataulun nopeuttamisen takia menee kansalaiselta omakotitalo alta. Ei mitenkään mukavaa. Vaihtoehtona täysi riskittömyys kuulostaa kovin staattiselta. Suomi on pahassa taantumassa. Parempi se on, että sattuu ja tapahtuu.
Ammattivalittamisen ja ylipäänsä valittamisen taustoja sopii miettiä tarkemmin. Toinen sanonta sopii tähän väliin. Ilmainen ei ole minkään arvoista.
Tästä saadaan aasinsilta eri oikeusprosesseihin ja erityisesti niiden mahdollisiin kustannuksiin. Suomalainen verojärjestelmä lukuisine vähennyksineen on aivan hirveän monimutkainen. Hallitus lisää tätä viidakkoa lapsilisien pienentämistä kompensoivalla verovähennyksellä.
Oikeusjärjestelmämme ei paljon yksinkertaisempi ole. Juristien ammattikunta tuottaa menestyksellisesti yhä monimutkaisempia lakeja, jolloin kysyntä asianajajien palveluksille on taattua. Ammattivalittaminen liittyy määritelmällisesti hallinto-oikeudellisiin kysymyksiin. Mikäli teen asiavirheitä, syy on oikeusjärjestelmän eikä kirjoittajan sekavuudessa.
En tiedä tarkkaa summaa, mitä hallinto-oikeuksiin valittaminen maksaa. Karkealla pensselillä maalaten sen voi sanoa olevan ilmaista. Ilmainenhan ei ollut minkään arvoista. Kuluja voi tietysti tulla hakemisvaiheessa, jos käyttää apunaan aiemmin mainittuja oikeustieteiden kandidaatteja. Oli tuomioistuimen ratkaisu sitten mikä tahansa, lopputuloksesta ei valittajalle seuraamuksia koidu.
Hallintoasioiden vertailu rikossellaisiin ei ole tässä se hyödyllisin verrokki, mutta täydellisyyden vuoksi pari sanaa siitä aspektista. Rikosprosessit etenevät yhteiskunnan toimesta automaattisesti. Rikollinen saa maksettavakseen sekä vahingot että vastapuolen oikeudenkäyntikulut. Taas sopii ottaa sanonta käyttöön eli rikos ei kannata.
Asiat muuttuvat mielenkiintoisiksi, kun tarkastellaan riitaoikeudenkäyntejä. Näitä aiheita ovat vaikkapa perintöihin ja avioeroihin liittyvät riidat. Jokaisen kannattaa karistaa Ruususen unet silmistään ja tutustua vakuutusehtoihin näiltä osin. Todellisuudessa kovin kattavia ne eivät nimittäin ole. Myös liike-elämässä riidan aiheita syntyy helposti.
Kuten hallintopuolella, riitajutuissa käräjille mennään vapaaehtoisesti. Eli vähintään toisen osapuolen pitää sinne hakeutua. Veikkaan useimpien riitojen olevan kohteen taloudellisen arvon osalta melko pieniä. Ainakin tämä pätee, jos verrataan isojen rakennusprojektien tai rautateiden kustannuksia riitajuttuihin. Isompi taloudellinen erä saattaa muodostua siitä, että hävinnyt maksaa voittajan oikeudenkäyntikulut. Käytännössä se on niin iso kuluriski, että aina ei edes perustellusta syystä uskalleta lähteä käräjöimään. Onko tämä oikein?
Sanotaan, että aika on rahaa ja pitkä aika on paljon rahaa. Erilaisten hallinnollisten lupien kohteena olevat rakennusurakat ovat välillä todella suuria. Viivästykset aiheuttavat melkoisia kuluja ja joskus epävarmuutta koko hankkeen toteutumisesta. Tällä ajalla on hintansa.
Ammattivalittaminen ei ole pelkästään sitä, että valituksia tehdään usein. Sana ammatti saa uutta merkitystä, kun siihen liitetään raha. Suomeksi sanottuna valituksia voidaan vetää takaisin, kunhan ensin on sovittu hinnasta. Tärkeissä asioissa hankkeiden taakse löytyy paljon ihmisiä tai laajempaa ymmärrystä. Muutaman tuhannen euron kynnysraha valittamisessa ei ole liian suuri, jos voitokkaassa oikeusprosessissa sen saa takaisin.
marko@markotaipale.fi