Metsäkyläläiset Teija ja Mikko Kautto haaveilivat toisesta lapsesta, mutta raskaus ei ottanut alkaakseen. Viime vuoden lopulla Teijalla aloitettiin lapsettomuushoidot, jotka auttoivat kahdeksan kuukauden jälkeen.
Metsäkyläläisyrittäjä Teija Kauton vatsa on päässyt kasvamaan jo sen verran kookkaaksi, että se kiinnitti tällä viikolla uimahallissa myös tuntemattoman mummon huomion.
– Koska se syntyy? mummo kysyi.
– Tällä hetkellä olen vasta raskausviikolla 20, vastasi Kautto
– Oijoi, sinusta tulee valtavan suuri, mummo päivitteli.
Kauttoa vain nauratti, sillä raskausvatsan kommentointi ei häntä haittaa. Sitä paitsi tottahan se on: vatsa on jo nyt sen näköinen kuin hän olisi viimeisillään, vaikka oikeasti hän on vasta puolessa välissä.
Hiljattain kuvioihin on astunut myös selkää tukeva tukivyö, joka vähentää vatsan kuormittavuutta. Lisäksi kotiin on hankittu tarjotinta muistuttava imetystyyny, jonka käyttöä Kautto demonstroi kahdella pehmolelulla. Sellaista se on, kaksosten odotus.
Ehkä seuraavakin vauva saisi alkunsa luomusti?
Kauton perheen kaksosten odotetaan syntyvän alkuvuodesta tammikuun tienoolla, vaikka laskettuaika on vasta helmikuussa. Suomen Monikkoperheet ry:n mukaan kaksoset syntyvätkin keskimäärin viikolla 36.
Kautolle odotusaika on erityinen. Esikoistaan, 2-vuotiasta Onnia odottaessaan hän kertoo olleensa ”vain raskaana”, sillä raskaus sujui tasaisen varmasti ja hänen vointinsa oli loppuun asti erinomainen.
– Suunnistin ja kävin juoksemassa rappusia päivää ennen Onnin syntymää, Kautto naurahtaa.
Kaksosten kohdalla tilanne on ollut erilainen alusta saakka. Toukokuussa 2020 Onnin ollessa 11 kuukautta vanha, alkoivat Teija ja Mikko Kautto yrittää toista lasta. He osasivat varautua siihen, että toisen lapsen kohdalla tärppääminen saattaisi kestää useita kuukausia, kuten Onninkin kohdalla.
– Jo aiemmin minulla oli todettu munasarjojen monirakkulayhtymä, joka aiheuttaa epäsäännöllistä ovulointia. Päätin olla silti optimistinen, koska olimme saaneet Onninkin ihan luomusti. Olin tehnyt elämäntapamuutoksen, laihtunut ja ilokseni huomannut, että kuukautiskiertoni on kellontarkka.
Raskaustestit näyttivät kuitenkin negatiivista kerta toisensa jälkeen.
Tutkimuksissa selvisi, että Teija ei ovuloi
Muutaman kuukauden jälkeen Kautolla heräsi huoli siitä, onko kaikki lopulta kuitenkaan hyvin.
Kautot päättivätkin hakeutua lapsettomuustutkimuksiin, joissa selvisi että Teija ovuloi harvoin jos lainkaan. Ovulaatio tarkoittaa munasolun irtoamista munasarjasta, mikä on raskauden onnistumisen yksi edellytys.
Lokakuussa 2020 Teija Kautto aloitti lapsettomuushoitoihin erikoistuneella Ovumia-klinikalla hoidot. Aluksi hänelle tehtiin aukilotutkimus, jossa selvisi, että aiempi sektioon päättynyt synnytys oli aiheuttanut kiinnikkeitä, jotka osalla naisista vaikuttavat raskaaksi tulemista entisestään.
Ovumiassa Kauton lapsettomuushoidot aloitettiin ovulaationinduktiohoidolla eli munarakkulan kypsytyshoidolla, joka on lapsettomuushoidoista kevyin. Tästä huolimatta pikkusisarus ei edelleenkään ilmoittanut tulemisestaan.
– Helmikuussa pääsin Taysin lapsettomuusklinikalle. Tällöin takana oli jo useampi ovulaationinduktiohoitokierto. Taysissa päätettiin aloittaa inseminaatiohoidot yhdessä ovulaatioinduktion kanssa.
Inseminaatiossa liikkuvat siittiöt viedään ohuella katetrilla naisen kohtuonteloon ovulaation ajankohtana. Hoito toistettiin Kautolle kolmena perättäisenä kuukautena.
Tässä kohtaa pariskunta oli yrittänyt raskautta yli vuoden, josta kahdeksan kuukautta hoitojen avulla.
Lapsettomuus sai ajattelemaan yrityksen tulevaisuutta
Teija Kautto haluaa korostaa sitä, millainen vaikutus lapsettomuudella voi olla vanhempien psyykkeelle. Hänelle ja Mikko-puolisolle lapsettomuushoidot eivät olleet missään kohtaa häpeänaihe eikä hoitoja peitelty, mutta pelko siitä, onnistuvatko hoidot, oli jatkuvasti läsnä.
– Sekundäärinen lapsettomuus on tabu. Se kuitataan monesti sillä, että ”sinullahan on jo lapsi, olisit kiitollinen siitä”. Ja tietysti olen kiitollinen lapsestani. Se ei kuitenkaan poista sitä tuskaa ja epäonnistumisen tunnetta, kun uutta raskautta ei tulekaan.
Pahimpina hetkinä lapsettomuus pani Kauton miettimään myös uraansa yrittäjänä. Hän pyörittää Uneksija-nimistä yritystä, joka on erikoistunut vauvojen ja taaperoiden uniohjaukseen.
– Mietin, että pystynkö enää työskentelemään vauvojen kanssa, jos unelmani omasta toisesta vauvasta ei toteudukaan.
Toisaalta oma yritys on ollut myös synkkien hetkien pelastus. Uneksijalla on Instagramissa yli 13 000 seuraajaa, joille Kautto on avannut lapsettomuushoitoprosessia avoimesti. Seuraajien tuki on ollut vailla vertaansa.
– Asiakkaani ja myös täysin vieraat ihmiset ovat kannatelleet minua. He ovat laittaneet minulle viestejä ja osoittaneet ymmärrystä, mikä on ollut ihan kullan arvoista. Olen ollut välillä aivan häkeltynyt siitä.
–Yrittäjyys on mahdollistanut myös sen, että olen pystynyt keventämään työtaakkaa, kun olo on käynyt liian raskaaksi. Myös puolisoni Mikon rauhallinen luonne ja suhtautuminen on auttanut prosessin läpikäynnissä.
Säännölliset käynnit osteopaatilla auttoivat
Lapsettomuushoitojen rinnalla Kautto kävi myös terapiassa, josta hänelle on jäänyt hoitosuhde Onnin syntymän jäljiltä puhjenneesta raskauden jälkeisestä masennuksesta. Terapeutin avulla Kautto oppi tekemään hengitysharjoituksia, joilla sai rauhoitettua itsensä raskaiden hoitojen keskellä.
– Olen pitänyt mindfullnessia ihan hihhulointina, mutta kappas.
Keväällä Kautto aloitti lisäksi säännölliset käynnit osteopaatti Epi Karhusen luona. Hän uskoo, että nimenomaan osteopatia on yksi niistä pääsyistä, mikä lopulta mahdollisti raskauden onnistumisen yhdessä lääketieteen kanssa.
– Kehossani ja etenkin lantiossani oli valtava jännitystila, joka oli peruja kaikesta aiemmasta stressistä ja myös vanhasta synnytyksestä. Monesti naisilla stressi kertyy juuri lantioon. Kun Epi sai hoidettua lantiota auki, pääsi valtava tunnelasti purkautumaan ja itkin sen kaiken siinä hoitopöydällä pois. Tuo on naisilla hyvin yleinen reaktio, kun jännitys purkautuu.
Ennen toukokuista inseminaatiota Kautto piipahti vielä Karhusen vastaanotolla. Osteopaatin mukaan mitään hoidettavaa ei oikeastaan enää ollut.
– Epi totesi, että ei ole enää mitään mitä hoitaa, että kehossa tuntuu olevan syvä rauha.
Ja kuinka ollakaan, seuraavat raskaustestit näyttivätkin positiivista.
– Pissasin tien päällä rekkaparkissa Taika-mukiin ja tein kolme testiä. Kaikki näyttivät samaa tulosta. Se oli ihan toiveiden täyttymys.
Ensimmäiset viikot elettiin jännityksessä
Ilouutinen vauvan saamisesta vaihtui pian tuplaonneksi, kun Kautto sai tietää odottavansa kaksosia. Tällä hetkellä Tiuhti ja Viuhti ovat porkkanan kokoisia ja painavat 350 ja 370 grammaa. Ultrassa toinen on todettu pojaksi ja toinen on hyvin todennäköisesti tyttö.
Kaksoset elelevät onnellisesti omissa yksiöissään ja kasvavat tällä hetkellä samaa vauhtia. Oletettu tyttö on kaksikosta vilkkaampi.
Alun perin viikolla viisi tehdyssä ultrassa alkioita näkyi kohdussa kolme. Viikolla kuusi kolmesta kahden syke oli havaittavissa.
– Minulla oli tullut veristä vuotoa ja pelkäsin tosissani keskenmenoa. Silloin ultrassa selvisi, että tämä kolmas oli kuollut. Totta kai se iski, vaikka en koskaan päässytkään kuulemaan sen sykettä. Itkin puolituntia ja päätin antaa surulle sen hetken. Kotona sytytin kynttilän.
Jännitys ei loppunut tähän. Viikolla kahdeksan Kautto heräsi kipuun ja huomasi vuotavansa jälleen verta, tällä kertaa runsaasti.
– Veri on viimeinen asia, jota raskaana oleva haluaa nähdä. Pääsin käymään päivystyksessä ja siellä huomattiin vuotava hematooma, joka oli onneksi vauvojen alla eikä vienyt niitä mukanaan. Kasiviikon jälkeen vuotoa ei ole onneksi tullut.
Miten arki lähtee rullaamaan?
Alun myrskyn jälkeen Kauton perheessä on päästy nyt aidosti odottamaan sitä, että vuoden alussa perhe kasvaa kahdella vauvalla.
– Odotan niin sitä, että pääsen heitä hoitamaan. On myös jännää nähdä, miten kaksosten dynamiikka ja kommunikointi toimii. Mikko-puolisoni on itse yksi kolmosista, Vaasan kolmonen vuodelta -82. Anoppilasta saa varmasti hyvät käytännön vinkit kaksosten kanssa toimimiseen.
Kahden vastasyntyneen hoito herättää myös kysymyksiä.
– Isoin jännitys on se, että miten arkemme lähtee rullaamaan. Mikko on saanut uuden työn, jossa hänellä on iso vastuu. Omat vanhempani ovat vielä työelämässä ja Mikon vanhemmat asuvat Vaasassa, turvaverkko on aika pieni.
Kauttoa mietityttää myös oma taipumus masennukseen.
– Minulla on vähän se pelko, että masennun uudelleen, mikäli olen paljon yksin. Mutta luotan myös siihen, että tunnistan sen merkit ja reagoin sen mukaan. On ihan mahdollista, etten masennukaan, hän toteaa.
Aiemmasta kokemuksesta hän neuvookin väsyneitä vanhempia hakemaan apua ajoissa ja ottamaan sitä vastaan. Hänellä itsellään on auennut varamummorekrytointi.
– Jos Metsäkylässä on joku mummo, jolla on tylsää ja haluaa auttaa kaksosten hoidossa, niin saa auttaa, hän ilmoittaa.
