Kun kuusivuotiaalta Virpi Heinoselta kysyttiin mikä hänestä tulee isona, hän vastasi, että asun ulkomailla. Ennuste piti paikkansa – hän lähti Espanjaan vain 19-vuotiaana ja viipyi matkalla 17 vuotta. Nyt koti on jälleen Vuorentaustassa.
Kaukomaat kiinnostivat Virpiä jo nuorena. Hän matkusti koulutyttönä itseään vanhempien serkkujensa luokse ja sai ensikosketuksen Espanjaan.
– Pääsin hoitamaan 40 hevosta ja se oli hienoa. Viihdyin siellä hyvin ja ihastuin heti maahan, kertoo Virpi Heinonen.
Vain 17-vuotiaana Virpi päätti ystävänsä kanssa hakea vaihto-oppilaaksi jenkkeihin.
– Yhdessä matkustimme rapakon taakse, molemmat Washingtonin osavaltioon, Susanna Seatleen ja minä Spokaneen. Kolme kertaa pääsimme tapaamaankin toisiamme, muistelee Virpi mieleenjäänyttä vuotta.
Turvallinen lapsuus Vuorentaustassa
Pauli Heinonen, Virpin isä, rakensi vuonna 1971 tilavan omakotitalon Vuorentaustaan Elämänlähteentielle. Työpaikka oli Valmetilla, mutta isä puuhaili monenlaista muun muissa autojen parissa. Maija-äiti oli työssä Suomen Nauhatehtaalla ja perheeseen kuului myös 3,5 vuotta Virpiä vanhempi isoveli Juha, josta tuli palomies.
Lapsuus kylämäisessä ympäristössä oli turvallista ja kavereita oli paljon. Koulu oli lähellä ja lukion Virpi kävi ilmaisutaitopainotteisessa TYKissä. Niiltä ajoilta on jäänyt paljon ystäviä; monista on tullut taiteilijoita ja näyttelijöitä.
Espanjasta löytyi aviomies
Heti ylioppilaskirjoitusten jälkeen Virpi matkusti Espanjaan, johon oli saanut jo ensikosketuksen. Matkasta tuli odotettua pidempi – hän viihtyi siellä 17 vuotta. Ensimmäinen työpaikka löytyi cocktail-baarista. Siellä hän tapasi myös tulevan aviomiehensä Jorge Homarin. Myöhemmin menimme naimisiin ja saimme pojan, nyt 20-vuotiaan Marcoksen.
Lentoemäntänä 15 vuotta
– Espanjan kansallinen lentoyhtiö Iberia haki lentoemäntiä ja vaikka en ollut koskaan haaveillut alasta, päätin pyrkiä. Hakijoita oli peräti 12000, joista 80 valittua otettiin kurssille. Ajattelin, etten varmaan pääse, mutta juuri olleet ylioppilaskirjoitukset auttoivat. Kysymyksiä oli muun muassa taiteesta, urheilusta, musiikista ja viinien tuntemuksesta. Viime vaiheessa minut aiottiin pudottaa, koska he väittivät ettei Suomi kuulu EU:hun, mutta en suostunut lähtemään ennen kuin asia selvitettiin. Vain kaksi ulkomaalaista pääsi lentoemännäksi valtion lentoyhtiöön. Kielitaidostani oli varmaan myös hyötyä, kertoo Virpi, joka hallitsee suomen lisäksi täydellisesti ranskan, englannin, espanjan, ruotsin, saksan, katalaanin ja hiukan viittomakieltä sekä ymmärtää portugalin ja italian kielet. Lentoemäntänä Virpi ehti olla peräti 15 vuotta.
– Työt olivat Madridissa ja koti Mallorcalla. AviomiesJorge on ammatiltaan merikapteeni ja hän kuljetti ro-ro-aluksia, matkustaja- ja tavaralauttoja Mallorcan ja mantereen välillä. Kun saimme Marcosin, kahden reissaavan vanhemman aikataulut vaativat järjestelyjä. Onneksi saimme suomalaisrouvan hoitamaan häntä. Kun Marcos oli 7-vuotias, muutimme Suomeen vuonna 2008. Äitini Maija oli suurenmoisena apuna – ilman häntä emme olisi pärjänneet, kiittelee Virpi.
TAMKissa kansainvälinen työ koulutusviennissä
– Suoritin TAMKissa oman työn ohella maisterin tutkinnon ja sain sieltä työpaikan. Työskentelen koulutusviennin parissa. Koulutusvienti on TAMKin kansainvälistä toimintaa ja ulkopuolista rahoitusta opetusministeriön maksamien perustutkintojen lisäksi. Koulutamme ja konsultoimme kansainvälisiä ryhmiä maailmalla, Tampereella ja verkossa. TAMK Global Educationissa vastuualueinani ovat Latinalainen Amerikka ja Karibian maat. Suurin asiakas on Brasilia, kertoo Virpi työstään, jossa monipuolisella kielitaidollakin on suuri merkitys.
Koko perhe viihtyy Vuorentaustassa
Virpi Heinonen, aviomies Jorge ja poika Marcos, viihtyvät hyvin Suomessa. Marcos aloitti koulunkäynnin Vuorentaustassa, kirjoitti ylioppilaaksi Valon yrityspohjaisessa lukiossa ja aloittaa opintonsa TAMKin Proakatemiassa.
– Nuorempana haaveilin työstä eläinten parissa, vaikka eläinlääkärinä. Myös teatterista olen aina pitänyt – ehkä siltäkin alalta voisi löytyä ammatti, pohtii Marcos.
Marcos oli vain seitsemänvuotias muuttaessaan Vuorentaustaan ja puhuu virheetöntä suomea.
– Pidän suomea äidinkielenäni, kirjoitan sitä paremmin kuin espanjaa. Kotonamme puhutaan molempia kieliä ja pidän sitä lahjana.
Kostia-hinaaja on perheen silmäterä
Jorge-isä viihtyy myös Suomessa hyvin.
– Kesät ovat ihania ja talvella on lunta ja se on mukavaa. Täällä kaikki myös toimii erinomaisesti. Kun tunnen Välimeren maiden todellisuuden, osaan nauttia siitä. Täällä ihmisetkin saavat olla sellaisia kuin ovat.
– Pääsin kaksi vuotta sitten eläkkeelle ja nyt on aikaa lueskella, pyöräillä, leikata nurmikkoa, hoitaa puutarhaa ja tehdä muita kodin askareita vaimon työssä ollessa. Tiibetinterrieri Alman kanssa hoituu lenkkeily.
Merikapteenilla pitää tietysti olla oma laiva. Valkeakoskelta löytynyt, vuonna 1907 rakennettu Kostia-hinaaja on koko perheen suuri rakkaus. Pimeesalmen telakalta pääsee pitkälle Näsijärvelle, ja joskus laivalla yövytäänkin. Vanha kaunotar Kostia herättää ihailua kaikkialla veneilijöiden keskuudessa.
Taiteen tekemisestä tuli intohimo
Virpi Heinonen pääsi käyttämään taiteellisia lahjojaan vasta takaisin lapsuudenkotiinsa muutettuaan.
– Isän vanhasta, kellarissa olleesta autonkorjausmontusta, sain kolme vuotta sitten itselleni oman pienen studion ja sinne keramiikan polttouunin. Keramiikkaopinnot aloitin Tampereen työväenopistossa osa-aikaisena vuonna 2016 ja harrastuksesta on tullut intohimoinen osa elämää. Minua kiinnostavat erityisesti luonto ja eläinhahmot; eläimiä kuvaan usein hieman humoristisina. Japani ja japanilaisuus ovat aina kiehtoneet minua, ja sieltä olen saanut inspiraatioita moniin töihini. Olen maalannut jonkin verran myös akvarelleja, usein eläinhahmoja.
– Viime keväänä sain mieluisan tehtävän suunnitella ja valmistaa Ylöjärven seurakunnalle keramiikasta
ehtoollismaljat ja viinikannut. Ne tulevat käyttöön kotikäynneille ja leirikeskuksiin.
– Olen osallistunut myos lukuisille, verkossa oleville kansainvälisille keramiikka-alan kursseille ja verkossa pidettäviin näyttelyihin. Tällä hetkellä suoritan kolme ja puoli vuotta kestäviä käsityötaiteen perusopintoja. Uusin työni on japanilaistyylinen kimono, johon olen värjännyt, painanut ja kirjaillut kuvioita, kertoo monipuolinen taiteen harrastaja.
KATARIINA FLEMING