Kestävä väestönkehitys ja hyvinvointi edellyttävät maahanmuuttoa ja maahanmuuttajien osallistumista työelämään ja yhteiskunnalliseen toimintaan myös Ylöjärvellä.
Suomen syntyvyys on tällä hetkellä EU:n keskimääräistä tasoa alhaisempi. Viime vuosina maan väestönkasvu on ollut erityisesti työperäisen maahanmuuton varassa. Kokonaishedelmällisyys, joka heijastaa oletettua keskimääräistä lapsilukua naista kohti vuositasolla, oli vuonna 2019 1.35, mikä kuuluu maailman alhaisimpiin (Väestöliitto 2020). Tilastokeskuksen väestönmuutostietojen mukaan syntyvyyden yhdeksän vuotta jatkunut lasku pysähtyi vuonna 2020. Vuoden 2020 syntyvyyden mukaan nainen synnyttäisi keskimäärin 1,37 lasta (Tilastokeskus 2021).
Suomi on maahanmuuton kohdemaana nuori, ja maahanmuuttoa on rajoitettu esimerkiksi työvoiman saatavuusharkinnalla ja tiukalla perheenyhdistämis- ja pakolaispolitiikalla. Maahanmuuttoa koskevaa yhteiskunnallista keskustelua määrittää kysymys pakolaisista ja turvapaikanhakijoista ja heidän lukumäärästään. Suurin osa Suomeen suuntautuvasta maahanmuutosta on kuitenkin työperäistä. Sisäministeriön tilastoista näkee, että vuonna 2018 ensimmäisiä työperusteisia oleskelulupahakemuksia jätettiin 10 805, kun ensimmäisiä turvapaikkahakemuksia jätettiin 2 409.
Kestävän väestönkehityksen näkökulmasta Suomi tarvitsee maahanmuuttajia ja heidän osallistumistaan työelämään ja yhteiskunnalliseen toimintaan. Muuttoliike ei ole automaatti, joka toimisi talouden tarpeiden mukaisesti, eikä toimiva monikulttuurinen yhteiskunta synny itsestään. Sen synnyttäminen edellyttää niin päättäjiltä kuin kansalaisilta aktiivista toimintaa ja päätöksiä.
Maahanmuutto on noussut keskeiseksi poliittiseksi kiistakysymykseksi koko Euroopassa viimeisen vuosikymmenen aikana. Suomen poliittisista puolueista maahanmuutto on tarjonnut poliittisen agendan etenkin perussuomalaisille, joka on profiloitunut tiukan maahanmuuttopolitiikan kannattajana. Viimeistään perussuomalaisten kannatuksen nousu on pakottanut myös muut puolueet ottamaan kantaa maahanmuuttopoliittisiin kysymyksiin.
Muiden pohjoismaalaisten ohella suomalaisten on havaittu suhtautuvan maahanmuuttoon keskimäärin myönteisemmin kuin eurooppalaiset ylipäänsä. Kuitenkin on huomattava, että maahanmuuttoa ja maahanmuuttajia koskeva keskustelu on voimakkaasti polarisoitunutta.
Suomalaisten suhtautuminen maahanmuuttoon ja maahanmuuttajiin nähdään joko myönteisenä tai kielteisenä. Tämä tulee esille tavassa, jolla suomalaiset usein esittävät maahanmuuttajat perustavanlaatuisesti erilaisina, hyvinvointivaltiosta riippuvaisina ja sosiaalisten ongelmien vaivaamina. Esimerkiksi maahanmuuttajanaiset nähdään usein kulttuurinsa ja yhteisönsä miesten alistamiksi, kun taas suomalaisia naisia kuvataan tasa-arvon ja vahvuuden termein. Vastaavalla tavalla puhe maahanmuuttajamiehistä painottuu usein rikollisuuteen ja muihin uhkatekijöihin, kun taas suomalaisiksi nimitetyt miehet näyttäytyvät yhteiskunnallisina vastuunkantajina tai yhteisönsä naisia puolustavina patriootteina.
Väestönvaihto on erityisesti äärioikeiston käyttämä termi ja salaliittoteoria, jonka mukaan länsimaiden valkoista väestöä ollaan tietoisesti korvaamassa Lähi-idästä ja Afrikasta tulevilla ihmisillä. Tämä tapahtuisi maahanmuuton kautta sekä sen vaikutuksesta, että valkoiset lisääntyvät hitaammin kuin maahanmuuttajat. Väestönvaihdosta puhuvien mukaan väestönvaihtoa toteuttaa globalistinen eliitti tai juutalaiset edistämällä maahanmuuttoa. Laajamittaisen väestön muutoksen on väitetty merkitsevän länsimaisen kulttuurin tuhoa, mitä pidetään huonona asiana.
Suomessa väestönvaihdosta ovat puhuneet monet perussuomalaiset poliitikot, kuten Jussi Halla-aho ja Riikka Purra. Varapuheenjohtaja Purran mukaan tilastot osoittavat Pohjois-Euroopan kantaväestöjen olevan korvautumassa maahanmuuttajilla, mutta aiheeseen liittyviin salaliittoteorioihin hän ei ole tutustunut.
Uskoo väestönvaihtoon tai ei, maahanmuuttajien osallistuminen työelämään on erityisen tärkeää nykyisessä koronapandemian heikentämässä taloustilanteessa. Väestörakenteesta johtuvat haasteet Suomen taloudelle ovat merkittävät. Taloustieteilijät ovat tuoneet esille maahanmuuton merkittävyyden talouskasvun edistämisen ja hyvinvointiyhteiskunnan säilyttämisen näkökulmista (Lutz 1995; Birdsall ym. 2001; Ahmed ym. 2016; Kekomäki 2020). Kestävä väestönkehitys ja hyvinvointi edellyttävät maahanmuuttoa ja maahanmuuttajien osallistumista työelämään ja yhteiskunnalliseen toimintaan myös täällä Ylöjärvellä.
Hannele Palukka
kuntavaaliehdokas (vas. sit.)