Olemme seuranneet sivistyslautakunnan varapuheenjohtaja Jussi Kytömäen kirjoittelua. Hämmennystä herättävää on, että samoja koulujen ryhmäkokoja ja muuta dataa käydään hänelle toistuvasti läpi virkamiesten taholta, mutta silti tulee väistämättä vaikutelma, että Jussi ei luota kuin omiin laskelmiinsa. Tämä keskustelu on siirtynyt vaalien alla tänne lehtien sivuille.
Hän kirjoitti (YU 17.2.2021) toivovansa osalle kouluista erivapauksia ryhmäkokoihin ja esitti muun muassa lisää opettajia niille kouluille, joista häneen on oltu yhteydessä. Kunnallinen päätöksenteko tapahtuu rajallisilla verorahoilla, joiden jakaminen eri alueiden kouluille on päätetty pitää oikeudenmukaisena, tasapuolisena ja yhteisiin päätöksiin perustuvina. Jussin rahanjakoehdotus (17.2.2021) tuo hänelle varmasti äänestäjiä ja kivan miehen maineen, mutta se ajaisi taloudenpidon käytännössä koulujen väliseksi huutoäänestykseksi. Tuntikehystä tämä vihreä kaupunginvaltuutettu lisäisi samalla periaatteella. Se mikä kaupungin talouskurimus on, ei osaa kaupunginvaltuutetuista tunnu hidastavan.
Jussi sai opetuspäälikkö Tarja Suhosen ja sivistysjohtaja Matti Hurstin oikaisemaan Jussin toistuvasti esille tuomia omia lukuja. Korona-aikana virkamiehillä olisi tärkeämpääkin puuhaa kuin toistella samoja faktoja yhdelle kaupunginvaltuutetulle. Suhonen on kokemuksemme mukaan poikkeuksellisen säntillinen viranhaltija. Hän jakaa tuntikehyksen oikeudenmukaisesti ja rehtorit voivat jaon jälkeen joustavasti päättää toteutuksen kullakin koululla. Kaupunginvaltuusto päättää vuosittain talousarvion jonka mukaan seuraava vuosi menee, vaikka olisikin kuntavaalivuosi ja osa ehdokkaista haluaisi antaa kaikille kaikkea talouden rajoista välittämättä.
Suhosen vastineen (YU 24.2.2021) jälkeen Jussi jatkoi edelleen vänkäämistä muun muassa ryhmäkokojen nykytilasta (YU 1.3.2021). Tämän jälkeen sivistysjohtaja Hursti (YU 17.3.2021) totesi vastineessaan, että Jussi ”muistaa väärin” sen, että ryhmäkokotilannetta ei olisi parannettu. Hursti julkaisi lehdessä taulukon, josta näkyy selvästi koulujen ryhmäkokojen pieneneminen ja että Ylöjärvellä luokat ovat tosiasiassa olleet keskiarvoltaan alle 20 oppilasta jo vuosikausia. Jussi puhuu ryhmäkokojen ylärajoista, vaikka pitäisi keskittyä toteumaan, joka on valtakunnallisestikin meillä oikein hyvä. Me olemme tällä valtuustokaudella saaneet yhdessä vahvistettua rutkasti perusopetuksen tilannetta ja siitä voimme olla ylpeitä. Älä Jussi huolestuta kansaa antamalla väärää kuvaa koulujen tilanteesta. Meillä on Ylöjärvellä monessa mielessä hyvät ja terveet koulut.
Sitten toinen asia: Jo 26.9.2019 Ylöjärven uutiset kertoi kaupungin tarvitsevan kiireellisesti uuden perusturvakeskuksen sisäilmaongelmien ja ahtauden vuoksi. Kuruntien varrella sijaitseva perusturvakeskus rakennettiin vuonna 1972. Perusturvakeskuksessa työskentelee vajaat 60 kaupungin työntekijää.
Tekninen lautakunta päätti 17.02.2021 vihdoin korvaavasta tilasta perusturvaosaston lastensuojelun työntekijöille (15 henkilöä), mutta kymmeniä työntekijöitä jää vielä perusturvakeskukseen odottamaan terveellisempiä tiloja. Myös heille pitää pian löytää terveet työtilat. Ylöjärven tekninen osasto on jo pitkään yrittänyt järjestää terveitä tiloja ensin korjailemalla ja sittemmin etsimällä toisia tiloja. Käyttäjän mielestä lastensuojelun yksikölle paras sijaintivaihtoehto olisi terveyskeskuksen takana oleva kentän osa. Terveyskeskukseen tukeutuvana yksikkönä synergian luoma etu olisi huomattava. Mahdollisuus muuttaa olisi aikaisintaan toukokuussa 2021.
24.2.2021 YU kertoi, että ”kaupunki vuokraa siirtokelpoisen rakennuksen, jotta lastensuojelun työntekijät pääsevät pois sisäilmaongelmaisesta ja ahtaasta perusturvasta: ”Ennen pitkää koko rakennuksesta on lähdettävä”.”
17.3.2021 Kytömäki väittää mielipidekirjoituksessaan Ylöjärven Uutisten kertoneen 24.2.2021, että Soppeenmäen kerrostaloalueen leikkikentän päälle tulee lastensuojelun toimistorakennus. Jälleen Kytömäki ”muistaa väärin” ja virkamiehet joutuvat häntä oikomaan. Kaupungin vs. kaupunginrakennejohtaja Jukka Nurmi kertoi virkavastuulla nimenomaan, että ”rakennus sijoitetaan terveyskeskuksen taakse Soppeenmäkeen Seijantien leikkikentän kupeeseen. Se tulee leikkikentän viereiselle kenturalle, eli leikkikenttä säilyy ennallaan.” Jussin kertoman mukaan rakennus kuitenkin lasketaan nykyisen leikkikentän rakennelmien kohdalle. Jälleen Kytömäki antaa tilanteesta virkamiehen vastausta huonomman kuvan. Miksi?
Jussi muistuttaa lastensuojelun rakennuksen paikan valinnassa lapsen edun ensisijaisuudesta harmitellen leikkipaikan kohtaloa. Lapsivaikutuksiin sen verran perussuomalaisen kannanottoa, että ilman lastensuojelun sosiaalityöntekijöitä kaikkein pahimmassa jamassa olevia lapsia ei suojella. Lastensuojelun sosiaalityöntekijöistä on huutava pula koko Suomessa. Meillä heidät on saatu vihdoin rekrytoitua ja sisäilmasyistä heidät on ripoteltu nyt eri rakennuksiin. Meillä on todellinen vaara menettää heidät jos yhteisiä, toimivia ja turvallisia tiloja ei pian saada. Tehdyn suunnitelman hidastaminen Kytömäen toiveilla etsiä jälleen kerran uusia paikkoja siirtäisi toteutuksen ja päätöksenteon syksyyn tai talveen. Onko puiden ja leikkipaikan suojelu lähempänä sydäntä kuin todellinen lasten suojelu?
Perussuomalaisten valtuustoryhmä
Kommentointi on suljettu.