Ensin koulun kevätlukukausi loppuun, sitten kolmen viikon huilille kotimaisemiin ja juhannuksen jälkeen Kuortaneella täydellä höyryllä kohti päätavoitetta.
Siinä resepti, jolla Suomen alle 19-vuotiaiden tyttöjen lentopallomaajoukkue valmistautuu elokuussa pelattavaan EM-lopputurnaukseen. Sitä kaavaa noudattavat myös Ylöjärven Ryhdin kasvatit Tiia Pohjonen, Jessica Kosonen ja Nelli Rantanen.
He ovat vahvasti päävalmentaja Aapo Rantasen listalla mukana, vaikka Rantanen ei ole kenellekään vielä varmaa paikkaa luvannutkaan.
Pohjonen on kansainvälisestikin jo rutinoitunut passari, ja yleispelaaja Kososenkin maaottelumäärä alkaa olla melkoinen. Jollei aivan yllättäviä asioita tapahdu, tämän luottokaksikon nimet löytyvät vuorenvarmasti EM-joukkueesta.
– Tiialle ei tule koskaan oikein huonoa päivää, ja Jessica on urheilija isolla u:lla. Molemmat tekevät hommansa viimeisen päälle, Rantanen kehuu.
Pohjonen on näillä näkymin joukkueen kapteeni, muttei ota kunniatehtävästään ylimääräisiä paineita.
– Siihen kuuluu tietysti pakollisia kuvioitakin, mutta ennen kaikkea yritän kannustaa muita pelaajiamme, hän kuvailee.
Pohjosen tavoin koko viime kauden Kuortaneella liigakokemusta hankkinut Kosonen ei uskalla olla aivan varma valinnastaan, vaikka uskookin olevansa vahvoilla.
– Joukkueeseen on tullut minua vuotta nuorempiakin hyviä tyttöjä paikkoja tavoittelemaan, Kosonen huomauttaa.
Keskipelaaja ja hakkuri Rantanen on selättänyt ennenkin vastoinkäymisiä, joten miksikäs hän ei ponnistaisi taas niiden yli?
Rantanen siirtyi keskitalvella Kuortaneen urheilulukiosta opiskelemaan Turkuun mutta kärsi pitkään kuumeilusta. Kevään mittaan Rantanen on päässyt taas harjoittelemaan.
– Ei meillä ole yhtään liikaa yli 180-senttisiä tyttöjä, jotka hallitsevat kehonsa hyvin. Nelli on myös monipuolinen; hän osaa pelata sekä keskellä että hakkurina, Aapo Rantanen luonnehtii Nelli Rantasen vahvuuksia.
Omatoiminen jakso tekee terää
Alkukesän omatoiminen jakso on tytöille ennen kaikkea henkisesti tärkeä. Koko pitkän talven Kuortaneella harjoitelleet, pelanneet ja opiskelleet nuoret pääsevät hetkeksi irti arkirutiineista.
– Odotan sitä, että näen kavereitani, mutta toisaalta odotan jo nyt innokkaasti juhannuksen jälkeisiä treenejä, Jessica Kosonen tuumaa.
– Tytöt näkevät naamaani reilusti yli 300 päivänä vuodessa, joten he tarvitsevat välillä taukoa siitäkin! Rantanen naurahtaa.
Kosonen myöntää, että asiassa on hieman perää.
– Kyllähän välillä tulee kyllästymisen hetkiäkin, mutta harjoittelemmehan me muidenkin valmentajien johdolla. Kun treenit ovat niin hyviä, vaikeahkotkin hetket menevät nopeasti ohi, Kosonen sanoo.
Pohjonen kertoo, että raskainta pitkässä kaudessa on ollut nimenomaan koulunkäynnin ja urheilemisen yhdistäminen.
– Omatoiminen jakso tulee meille kaikille varmasti tarpeeseen. Aion olla sen ajan kotona – leipäillä ja reenailla.
Juuri ajokortin saanut Pohjonen on ollut Kuortaneella jo kaksi talvea ja aloittaa ensi vuonna lukion loppusuoran.
– Teen ylioppilaskirjoitukset kolmessa osassa niin, että ensimmäiset aineet kirjoitan ensi keväänä.
Viroa vastaan Ylöjärvellä elokuussa
Juhannuksen jälkeisellä jaksolla EM-ryhmä keskittyy kahteen pääasiaan. Jokainen pelaaja saa yksilökohtaiset fysiikkaharjoitteet, ja salissa hiotaan pelillisiä kuvioita siihen kuntoon, että ne tulisivat selkäytimestä, kun EM-turnaus alkaa Tampereella 16. elokuuuta.
Siinä auttavat myös harjoitusottelut. Toinen EM-kotijoukkue Viro kohdataan Kuortaneella 1. sekä 2. elokuuta ja sunnuntaina 3. elokuuta Ylöjärvellä remontoidun urheilutalon ”avajaisissa”.
– Olisi hienoa olla mukana lopullisessa EM-ryhmässä senkin takia, että pääsisi kotiyleisön eteen pelaamaan maaottelussa, Kosonen pohtii.
Rantanen vie suojattinsa myös toisen EM-alkulohkon pitopaikkaan, Viron Tarttoon, jossa pelataan joko ennen kolmea maaottelua tai niiden jälkeen myös Venäjää vastaan.
Viimeksi tytöt ovat pelanneet huhtikuussa kahdessa turnauksessa Italiassa. Kiertävä vatsatauti kävi läpi sillä keikalla lähes koko joukkueen, minkä vuoksi aivan tarkkaa kuvaa kunkin pelaajan onnistumisesta oli vaikea muodostaa.
– Minulla tauti sotki varsinkin ensimmäistä turnausta ja peliaika jäi hieman tavallista vähemmäksi. Toisessa tuurasin varvasvaivaista liberoammekin, Kosonen muistelee.
– Ensimmäisissä peleissä näytti, ettei pallo tottele meitä yhtään, mutta välierä Italian valmennuskeskusta vastaan oli jo hyvää peliä, samoin finaali, Pohjonen vahvistaa.
Omat vahvuudet on hyödynnettävä
Tätä kirjoitettaessa ei ollut vielä selvillä, keitä Suomi kohtaa Tampereella, sillä lohkot arvottiin eilen Helsingissä. Rantanen ja Pohjonen edustivat Suomea siinä tilaisuudessa.
– Ei ole toivevastustajia, sillä kaikki joukkueet ovat tässä vaiheessa kovia, Pohjonen sanoi.
Rantanen toivoi, että arpa heittäisi Tampereelle pari todella kovaa joukkuetta, vaikkapa Kreikan, Italian tai Venäjän.
– Häviämme niille pituudessa, mutta meidän pitää rakentaa peliämme toisenlaisten asioiden avulla. Meillä ei vain riitä materiaali pelata samalla tavalla kuin suuren pelaajamäärän mailla, Rantanen muistuttaa.
– Olisi katsojillekin antoisaa, jos kohtaisimme myös pieniä maita, esimerkiksi Belgian tai Slovenian. Olisi mielenkiintoista seurata, millaisilla aseilla ne pelaavat. Pituus kun ei ole aina ratkaisevaa, vaan teknistä taitoa ja taktista osaamista tarvitaan yhtä lailla, päävalmentaja jatkaa.
Pohjonen tietää, millä osa-alueilla Suomen on onnistuttava nappiin, jotta voittoihin olisi mahdollisuuksia.
– Mahdollisuutemme perustuvat hyvään puolustamiseen ja vaikeisiin aloitussyöttöihin. Meidän pitää pelata fiksusti ja selvitä vähillä virheillä, Pohjone luettelee.
Virallista tavoitetta joukkueelle ei ole asetettu, sillä Rantasen mukaan realistisesti ajateltuna joka ainut voitto olisi iso saavutus. Ylipäänsä EM-turnaukseen pääseminen on yleensä ollut suomalaisille tyttömaajoukkueille liian korkean kynnyksen takana.
Kommentointi on suljettu.