Jokainen tietää sen tunteen, kun nälkä jo kurnii, mutta mieli vasta miettii, että mitä ruokaa sitä oikein taas tekisi? Samalla kun muistelee, mitä aineksia jääkaapissa jo on, jokainen ruoanlaittaja laskee, miten nopeasti syötävää pitää olla lautasella. Jossakin ostoslistan tekemisen ja tiskaamisen välillä mielessä saattaa käydä myös se, millaisia tuotantotapoja ja millaisia ympäristö- tai ilmastovaikutuksia tulikaan kutsuneeksi samaan pöytään. Joku saattaa miettiä myös syömänsä ruoan terveellisyyttä ja kalorimäärää – moni meistä viimeistään vaa’alla tai lääkärissä.
Millainen on minun ruokasuhteeni?
Sitä kehottaa Ruokamuseon projektisuunnittelija Laika Nevalainen jokaista miettimään – etenkin silloin, jos ruoka tuntuu vain tehtävältä tai pelkältä polttoaineelta. Ruoka on paljon muutakin, ja siksi Suomen maatalousmuseo Saran Ruokamuseo ja Hotelli- ja ravintolamuseo kehittivät ruokahaasteen. Sen tehtävät haastavat kokeilemaan uusia aineksia ja uusia ruoanvalmistustapoja sekä esimerkiksi muistelemaan lapsuuden lempiruokia.
– Haluamme välittää ruokailoa ja herättää ihmisiä pohtimaan, minkälaisia syöjiä olemme.
Yksi haaste onkin kirjoittaa oma ruokahistoria – miten on päätynyt syömään juuri sitä mitä syö.
Usein kiinnostus ruokaan tulee jo kodin perintönä. Suhdettamme ruokaan voikin määritellä se, miten ruoasta lapsuudessa puhuttiin: Tuotiinko ruoasta esiin positiivisia asioita? Millaisia tilanteita ruokailut olivat? Mitä ruokia syötiin ja miten ne pantiin tarjolle? Kuka ruoasta oli pääosin vastuussa ja kuka sen tekemiseen käytti perheessä eniten aikaa?
– Myös koulu toteuttaa ruokakasvatusta.
Harva tuleekaan ajatelleeksi, että kouluruokailu määritellään opetussuunnitelmassa opetukselliseksi tilanteeksi. Joskus uusi elämäntilanne saattaa rikkoa rutiineja ja tuottaa oivalluksia. Koronakevään rajoitusten aikana moni huomasi arkisen työpaikkalounaan merkityksen ja sosiaalinen media täyttyi itse tehdyistä leivonnaisista. Toisaalta elämänmuutokset saattavat näkyä suoranaisina ruokakriiseinä. Lapsuudenkodista ensimmäistä kertaa omilleen muuttava tai esimerkiksi puolison kuoltua yksin jäävä vanhus on usein uuden edessä.
– Myös esimerkiksi uuden parisuhteen alussa näkemykset ruoasta pitää sovittaa toisiinsa.
Tämän päivän ihmisellä on historiallisen paljon valinnanvaraa ruoan suhteen. Jokainen pystyy kattamaan lautaselleen oman arvomaailmansa – tai ainakin luulee pystyvänsä.
Valintojen tekeminen vaatii perehtymistä, mutta jokaisen tuotteen kohdalla ei voi kaupassa ryhtyä googlaamaan sen taustaa. Erilaiset merkit, kuten joutsenmerkki tai reilun kaupan merkki auttavat suunnistamaan valikoimapaljoudessa.
Ei ole ihme, jos välillä on vaikea hahmottaa, mitä pistää suuhunsa. Välillä lööpit tuomitsevat jonkun ruoka-aineen syöpäriskiksi, välillä muuten epäterveelliseksi, kunnes jostakin tutkimuksesta napsaistaan joku muu yksityiskohta, jonka mukaan juuri tämän ruoka-aineen syöminen onkin vaaratonta. Valintojen terveellisyys ei kuitenkaan riipu koskaan yhdestä ruoka-aineesta.
– Välillä on hyvä katsoa, mitä ravitsemussuositukset sisältävät.
Ruoka jakaa ihmisiä, mutta se voi myös yhdistää.
– Toivoisin, että vastakkainasettelun sijasta istuttaisiin samaan pöytään ja keskusteltaisiin ja kuunneltaisiin toisia. Yhdessä voitaisiin haastaa itsemme syömään liikoja ahdistumatta ja toisiamme stressaamatta.
KATI UUSITALO
Hyvää ruokahalua!
Kutsu ystävä, naapuri tai sukulainen kahville tai syömään. Haasta hänet mukaan Ruokahaasteeseen.
Ruokakasvatusyhdistys Ruukun nimikkohaaste:
- Mitä ”herkku” sinulle merkitsee? Herkkuhaaste pistää pohtimaan, mikä on ”herkku” ja tarvitseeko tammikuussa olla herkkulakossa.Tee ruoka- ja jääkaapin inventaario.
- Kokeile jotain sellaista vihannesta, juuresta tai hedelmää, jota et ole kokeillut aikaisemmin.
- Muistele jotain lapsuuden herkkua tai lempiruokaa ja valmista sitä.
Marttojen nimikkohaaste:
- Järjestä ilmastoystävällinen illallinen.
- Suunnittele koko viikon ruokalista etukäteen ja käy sen kanssa kaupassa.
- Kysy kauppiaalta tai myyjältä elintarvikkeisiin tai ruoanvalmistukseen liittyvää suositusta.
- Valmista itse jotain sellaista ruokaa tai juomaa, jota yleensä ostat valmiina tai nautit vain ravintolassa.
ELO-säätiön nimikkohaaste:
- Käytkö työpaikka- tai koululounaalla? Huikkaa ”Kiitos!” sille joukkoruokailun ammattilaiselle, joka tekee arjestasi helpompaa ja maukkaampaa.
- Kata arkinen ruokapöytä erityisen kauniisti.
- Maista sellaista juomaa, jota et ole maistanut aikaisemmin.
- Leivo.
- Perehdy jonkin juhlapyhän ruoan historiaan.
- Valmista ruokaa tai leivo hyödyntäen edellisiltä aterioilta jääneitä tähteitä.
- Kasvata itse ruokaa sinulle mahdollisella tavalla: esimerkiksi yrtti ikkunalaudalla, parvekkeella ruukuissa tai kasvimaa tai marjapensas pihalla.
Meiran nimikkohaaste:
- Kokeile jotain uutta maustetta, jota et ole aiemmin kokeillut.
- Maista jotain sellaista ruokaa tai raaka-ainetta, josta et pidä, mutta jota et ole pitkään aikaan kokeillut uudestaan.
- Tutustu uuteen ruokakulttuuriin ja valmista siihen liittyvä ateria.
- Kokeile uutta proteiininlähdettä: yhtä uusista kasviproteiineista tai hyönteisistä valmistettua tuotetta.
- Nauti ateria ulkona esim. pihassasi, puistossa, parvekkeella, lähimetsässä tai rannalla.
- Onko jokin ruoka-aine tai ravintoaine, jota tiedät syöväsi liian vähän? Selvitä 3–5 keinoa/reseptiä, joilla saat lisättyä sitä enemmän ruokavalioosi.
- Tutki, mitkä raaka-aineet ovat sesongissa. Tee ruokaa sesongin kasviksista ja hedelmistä.
- Yhdistä ruoka-aineita, joita ei yleensä syödä yhdessä.
- Nyhjää tyhjästä eli kehitä illallinen kaapeistasi jo valmiiksi löytyvistä raaka-aineista.
- Osta lähiruokaa torilta, kauppahallista, kaupasta tai suoraan valmistajalta.
- Syö jossain sellaisessa paikassa, missä et normaalisti syö.
- Suunnittele ateria valitsemasi värin perusteella.
- Kokeile uutta säilöntätapaa.
- Syö yksin ja keskittyen ruoan kaikkiin makuihin ja tuoksuihin.
- Löytyykö kaapistasi jokin kodinkone tai keittiöväline, jota et koskaan käytä? Kaiva se esiin ja käytä vähintään kerran.
- Kerää tai pyydystä itse ruokasi: käy kalassa, metsästämässä tai poimimassa marjoja, sieniä, villivihanneksia tai -yrttejä ja valmista niistä jotain syötävää.
- Syö viikon aikana vähintään kahta erilaista kotimaista kalaa.
- Ruokatiedon nimikkohaaste: Ota selvää jonkun usein käyttämäsi elintarvikkeen raaka-aineiden alkuperästä ja valmistusmaasta.
- Mieti 1–3 asiaa, jotka voit tehdä oman ruokahävikkisi vähentämiseksi.
- Selvitä asuinpaikkasi tai -alueesi perinneruoka ja valmista sitä.
- Osallistu nälkäpäiväkeräykseen.
Suomen ympäristökeskuksen nimikkohaaste:
- Jaa lempikasvis- tai kalaruokareseptisi muille.
- Kokeile itsellesi uutta tai harvoin käyttämääsi ruoanvalmistustapaa.
- Lue tai katso jokin kulttuurituote (kirja, elokuva, tv-sarja), joka käsittelee ruokaa tai jonka otsikossa on ruokaan liittyvä sana.
- Juo juomaa, joka alkaa samalla alkukirjaimella kuin oma nimesi.
- Pidä vegaanipäivä.
- Pohdi omaa ruokasuhdettasi esimerkiksi kokoamalla lehtileikkeistä ruokasuhdettasi kuvaava kollaasi tai kirjoittamalla oma ruokahistoriasi.
- Tutustu keittokirjoihin (esim. kirjastossa) ja kokeile jotain niistä löytämääsi reseptiä.
Keksi oma ruokahaaste ja jaa se muille haasteeseen osallistujille:
- Tee ruokaa yhdessä ystäväsi kanssa.
- Mikä on rakkain ruokamuistosi? Muistele omaa makumuistoa tai kysele vanhemmiltasi, isovanhemmiltasi, lapsiltasi tai ystävältäsi heidän ruokamuistoistaan.
- Tutustu viimeisimpiin vuoden 2014 ravitsemussuosituksiin. Pohdi, kuinka hyvin oma ruokavalio vastaa suosituksia.
- Vaihda arjen luottoreseptiä ystävän, työkaverin tai sukulaisen kanssa.
Ruokahaasteen järjestävät yhdessä Hotelli- ja ravintolamuseo sekä Suomen maatalous-museo Saran Ruokamuseo. Hotelli- ja ravintolamuseo on ruoka- ja juomakulttuurin erikoismuseo. Suomen maatalousmuseo Sarka on valtakunnallinen maatalousalan erikoismuseo, jonka uusi Ruokamuseo tarkastelee ruoantuotantoa nimenomaan ruoan kautta.
