Vahannan Nuorisoseuran sunnuntaisesta juhlasta ei viihdykettä puuttunut. Laulun, tanssin, puheiden ja teatteri-ilmaisun ohessa Suomen Nuorisoseurat ry palkitsi tilaisuudessa vuoden 2013 parhaan Nuorisoseuran.
Tällä kertaa palkinto matkasi Pohjois-Karjalaan. Viime vuonna samaa titteliä juhlineilla vahantalaisilla aktiiveilla oli selvä viesti palkinnon pokanneille Nuorisoseura Motoran edustajille.
– Nauttikaa täysin rinnoin. Tämä on tärkeää työtä, jota ilman lasten, nuorten ja aikuistenkin harrastusmahdollisuudet olisivat paljon pienemmät, Vahannan Nuorisoseuran puheenjohtaja Päivi Svärd hymyili.
Palkintoa olivat Joensuusta saapuneet noutamaan pitkän linjan nuorisoseuratoimijat Anni Kelkka ja Anniina Virtanen. Kelkka oli kiitospuheensa aikana yhtä hymyä.
– Motora on hyvin erilainen kuin Vahannan Nuorisoseura: me esimerkiksi toimimme vuokratiloissa, eikä meillä ole näin hienoa omaa taloa kuin teillä täällä, hän vertaili.
– Silti uskon, että meidän päämäärämme ovat täsmälleen samat.
Suomen Nuorisoseurat ry:n pääsihteeri Antti Kalliomaa kehui palkintoa luovuttaessaan joensuulaiset perinteiseen tapaan maasta taivaisiin. Samankaltaisia ylisanoja kuultiin vuosi sitten Torniossa, jossa samaisen palkinnon vastaanottivat vahantalaiset.
– Ei se hirveästi vaikuttanut arkiseen toimintaamme, mutta antoi kovasti innostusta meille mukana oleville. Itse pidän sitä ennen kaikkea kunnianosoituksena kaikelle sille talkoo- ja vapaaehtoistyölle, jota näissä piireissä tehdään, Päivi Svärd pohdiskeli.
Vuoden Nuorisoseuran titteli on myös Kalliomaan mukaan lähinnä seremoniallinen. Hän itse näkee sillä olevan kaksi tarkoitusta: aktiivien palkitseminen ja nuorisoseurojen näkyvyyden lisääminen.
– Ja miksei se olisi myös osoitus muille nuorisoseuroille siitä, miten eri tavoin asioita voi tehdä hyvin. Nuorisoseuroista jokainen on omanlaisensa yhteisö, jossa yhdistävinä tekijöinä muihin ovat osallisuus, yhteisöllisyys ja yhdevertaisuus, hän linjasi.
”Haasteet ovat kaupungeissa”
Vaikka Suomi on muuttunut nuorisoseuraliikkeen alkuhämäristä merkittävästi, ovat Vahannan ja Motoran kaltaiset seurat pitäneet pintansa näihin päiviin saakka. Motorassa toiminta painottuu kansantanssii
n, Vahannassa taas tarjotaan vähän sitä sun tätä.
Valtakunnallisen liiton pääsihteeriksi viime vuonna valittu Kalliomaa on täysin vakuuttunut, että nuorisoseuroilla on yhä tärkeä rooli suomalaisessa yhteiskunnassa.
– Näkisin, että meillä on tehtävä kasvattaa nuoria kulttuurin kautta tasapainoisiksi yhteiskunnan jäseniksi, niin kutsutuiksi kunnon kansalaisiksi, hän muotoili Vahannan juhlan jälkeen.
Aikoinaan tiedollisen sivistyksen lisäämistä ajanut nuorisoseuraliike painottaa toimintaansa nykyään aiempaa enemmän lasten ja nuorten kasvattamiseen. Liiton johtotehtäviin on viime vuosina noussut liuta alle 40-vuotiaita aktiiveja, jotka ovat itse käyneet läpi koko toiminnan kirjon lapsuudestaan alkaen.
Tällä hetkellä Suomessa on noin 750 nuorisoseuraa. Kalliomaan mukaan Ylöjärven kaltaisten alueiden ja maaseudun osalta tulevaisuus näyttää hyvältä.
– Nuorisoseuratoiminnan haasteet ovat kaupungeissa. Niissä kilpailu ihmisten vapaa-ajasta on kovempaa ja tunne yhteisöllisyydestä muutenkin löyhempi. Olemmekin perustaneet työryhmän, jonka voimin lähdemme voimistamaan jalansijaamme Helsingin ja Tampereen kaltaisissa keskuksissa lähiaikoina, hän paljasti.
