Alueellinen jätehuoltolautakunta on pitänyt kokouksen 14.2.2019 missä käytiin läpi tulevaisuuden jätestrategia vuoteen 2025 saakka. Samasta asiasta mainittiin myös UutisOivassa 28.3.2019.
Itse aiheesta eli jätestrategian alustuksessa mainitaan, että ”päätöksenteko kuuluu kunnille”, mutta kuinka se voi olla mahdollista, kun Tampereella on jätehuoltolautakunnassa 7 jäsentä ja muilla kunnilla yhteensä 5 jäsentä? Useimmilla kunnilla ei ole jäseniä lainkaan.
Mistä löytyy se jätehuoltolautakunnan kokouksen pöytäkirja, missä näkyy päätös paikkajaosta? Miten kuntapäättäjämme ovat tällaisen altavastaajan aseman hyväksyneet?
Miksi ei jätehuoltolautakunnan kokoonpano ole kuin esimerkiksi Loimi-Hämeen jätehuoltolautakunnassa, jossa isäntäkunnasta Forssasta on yksi jäsen ja kaikista muista kunnista myös yksi jäsen? Siellä toimii demokratia oikein.
Visiossa vuoteen 2025 saakka mainitaan liitteessä 1 ”Alueella on tarjolla monipuoliset ja joustavat jätehuoltopalvelut, joihin asukkaalla on mahdollisuus vaikuttaa”.
Ei tunnu oikein uskottavalta, kun jo nyt kansalaisadressin (=Jätehuoltopalveluissa säilytettävä valinnanvapaus) on allekirjoittanut 1 117 henkilöä ja jätehuoltolautakunnan 10.4.2019 pidetyn kokouksen päätöksenä oli kansalaisadressin kohdalla ”Ei anna aihetta jatkotoimenpiteisiin”.
Jätehuoltolautakunta tuntuu siis olevan yksinvaltias, jonka ei tarvitse käsitellä mitään ulkopuolelta tulevaa asiaa, tuli se sitten kunnalta tai yksityishenkilöiltä.
Kohdassa 4.4 ”Kuntalaisten vaikuttamismahdollisuudet” todetaan, että on pidetty asiakasiltoja Ikaalisissa, Ruovedellä yms. Lisäksi tehtiin puhelinhaastattelu lietteiden jätehuollosta vuonna 2017. Moneltako henkilöltä kysyttiin ja mitä kysyttiin? Mikä on kyselyn tulos? Siitä ei löydy mainintaa.
Kohdassa 5.1 sanotaan: ”Jätehuoltopalvelut järjestetään alueella aina asukas osallistaen”.
Lajittelua pitäisi lisätä, kuinka? On vain yksi roska-astia pihassa! Täällä päin missä asun, pitää viedä raudat neljän kilometrin päähän, roskat kahden kilometrin päähän, lehdet neljän kilometrin päähän, öljyt kolmen kilometrin päähän, muovit kahdeksan kilometrin päähän.
Ainakin tulee ilmaa saastutettua, kun ajelee pitkin kylää viemässä roskia sinne tänne. Ei edistä ilmastotalkoita. Ei ole enää jätepistettä, mihin ennen sai vietyä kaikki jätteet samalla kertaa. Asukkaiden valituksesta huolimatta kyseinen jätepiste lopetettiin. Tämäkö on asukkaiden ”osallistamista”?
Strategiaan on pyydetty kunnilta lausuntopyyntöä 30.4.2019 mennessä. Saatekirjeessä sanotaan, että ”Jätestrategiassa määritellään yhteisesti toteutettavan jätehuollon yhteinen visio, päämäärät ja tavoitetila, jotta jätehuoltoa voidaan kehittää suunnitellusti ja pitkäjänteisesti koko toimialueella”.
Tämän yhteisen tekemisen kumoaa kohdassa 4 maininta, että ”Strategiatyötä koordinoivat alueellinen jätehuoltolautakunta sekä Pirkanmaan Jätehuolto Oy”.
Ja niitähän hallinnoi Tampereen kaupunki. Muilla 16 kunnalla ei ole vaikutusmahdollisuuksia.
Strategiassa oli monia muitakin kohtia, joihin tekisi mieli kommentoida. Yleisesti ottaen siinä on paljon sanahelinää, mistä ei jää niin sanotusti mitään käteen. Tästä esimerkkinä kohdassa 5 lause ”Strategiajakson päätyttyä alueella on kestävä, ymmärrettävä, houkutteleva, ympäristöhyötyä tuottava sekä dynaamisesti vaikutusarvioitu jätehuoltojärjestelmä”.
Markku Hietikko
