Autoilijaa ollaan lyömässä taas joka suunnasta, eli lisää veroja tulee jos vihertävän vasemmalla olevat voittavat, ja lisää veroja tulee jos nykyiset hallituspuolueet voittavat. Autoilijan tulevaisuus näyttää siis jälleen kerran hieman kalliimmalta.
Suomen ajoneuvokannan keski-ikä on 12 vuotta, ja keskihinta noin 3600 euroa. Meille syötetään toinen toistaan epämääräisemmän utopistisia ajatuksia autoilun siirtämisestä täysin sähkövoimaiseksi ensi tai viimeistään seuraavalla vuosikymmenellä, samalla tietysti polttomoottoriajoneuvot julistetaan lainsuojattomaksi. Lukujen perusteella tämä lienee mahdotonta, ilman sähköautojen verotuksen todella radikaalia kevennystä, tai jopa valtion apua auton ostoa varten. Kumpaakaan on valtion talouden näkökulmasta turha odottaa.
Jotta sähköautot yleistyisivät ja niiden osuus vuoden 2030 alussa olisi edes puolet, kaikkien 2020—2030 välisenä aikana rekisteröitävien ajoneuvojen tulee olla sähköautoja, ja lisäksi käytettyjä sähköautoja täytyy tuoda tarvittavan vaihtoautokannan aikaan saamiseksi. Eli tämä vuosi on viimeinen, jolloin polttomoottoriajoneuvoja voidaan rekisteröidä, mikäli järjettömistä tavoitteista aiotaan pitää kiinni, todennäköisesti nämä sähköautopuheet ovat vain halpaa vaalivalhetta.
Mikäli uuden sähköauton ostoa tuetaan, menee tämä tuki niille, joilla muutenkin olisi varaa vaihtaa autoa. Mikäli sähköautojen autoveroa pienennetään, täytyy muita veroja nostaa. Autoilijat maksavat jo nyt 8 miljardia euroa vuosittain veroja, joista tienpitoon menee vain pieni osa. Mikäli sähköauto tehdään verotuksella houkuttavaksi, se tarkoittaa noin neljä miljardia verokiristystä joko tuloverotukseen tai ALV:n nostoa.
Mikäli sähköautoilu otetaan väkisin hankkeeksi seuraavan eduskunnan aikana, lainsäädäntö tulee voimaan aikaisintaan 2021. Nyt kun julkisuudessa muun muassa SDP esittää polttomoottoriajoneuvojen olevan laittomia 2035, tämä johtaa siihen että 2035 alussa, vaikka kaikki autot, joita rekisteröidään ensi vuodesta alkaen olisivat sähköautoja, on edelleenkin noin 42 prosenttia käytössä olevista ajoneuvoista polttomoottoriautoja.
Ne nykyisellään 12 vuoden keski-ikää vanhemmat, joiden tilalle on ostettu seuraava noin 3600 euron hintainen ajoneuvo, joista suuri osa tulee olemaan 2019-2022 rekisteröityjä polttomoottoriautoja, joilla ajetaan niin kauan kuin se liikkuu. Tämä johtaa kysymykseen, millä jäljellä olevien noin miljoonan polttomoottoriajoneuvon omistajaa sitten liikkuvat 1.1.2035.
Toinen kysymys on, tuleeko koskaan olemaan 3600 euron hintaisia sähköautoja, ylittääkö akuston romuarvo tuon kynnyksen, ja onko 12 vuotta vanhalla akustolla mitään virkaa ja voiko 12 vuotta vanhalla sähköautolla hoitaa asioitaan tai käydä töissä. Se on kuitenkin selvää, että akkujen hinta ei tule laskemaan lähiaikoina, koska jokainen maa haluaa nyt siirtyä sähköautoiluun nopeutetulla normaalin vaihtuvuuden ylittävällä tahdilla: mitä enemmän akkumetalleja kysytään sitä kalliimmaksi ne käyvät.
Suomella olisi aikaa odottaa pahimman buumin laantumista. Kysyntä sähköautoille laskee aikanaan, ja hinnat laskevat, vaikka akkujen hinta pysyisikin korkeana, laskee sekin aikanaan hieman, kun kierrätettävää akustoa on tarpeeksi – tuotammehan me varsin mitättömän osan maailman päästöistä.
Ympäristöveroissa ja kuorman pienentämisessä kannattaa etsiä muitakin paikkoja kuin yksityisautoilu, eivät autoilijat piruuttaan ajele ja ympäristöä tuhotakseen. Sille ei nyt vaan voi mitään, että täältä meiltäkin joutuu liikkumaan 150 kilometrin päähän terveyskeskukseen. Näitä muita paikkoja lienevät kaikki turha, mitä ei tarvita arjen pyörittämiseen eli lentäminen, kosmetiikka, lemmikkien ruoka, moottorikäyttöiset harrastuslaitteet, kertakäyttökrääsä, hajoamaan suunnitellut kodinkoneet.
Yleisesti voidaan sanoa, että suuri osa kulutuksesta on turhaa, mutta ympäristön asiaa ei voi parantaa säätämällä lakeja, joilla miljoona suomalaista jää jalankulkijoiksi. Köyhä ei aja ilkeyttään 1990- luvun dieselillä, vaan siksi, ettei hänellä ole varaa uuteen.
Janne Tervonen, Virrat
kansanedustajaehdokas, Seitsemän tähden liike