Tekemisen ja kokemisen päivä innosti oppimaan

Nelos- ja ysiluokkalaiset samassa luokassa valmistamassa suklaapalleroita tai viitos- sekä kasiluokkalaiset Ylöjärven Yhtenäiskoulun käsityöluokassa takomassa vasaralla kaakeleita palasiksi. Kyse ei ole mistään kummastuksesta vaan tekemisen ja kokemisen teemapäivästä, jolla rehtorin Seppo Kuuselan mukaan pyritään sulattamaan jäätä eri ikäluokkien väliltä.
– Samaa tehtävää voivat tehdä sekä neljännen että yhdeksännen luokan oppilas. Tämä lisää ikäryhmien välistä yhteisöllisyyttä, hän paaluttaa.
Mosaiikkitauluja sekä -kelloja tehdessä sai hajottaa kaakeleita oikein luvan kanssa – voimaa säästelemättä.
Mosaiikkitauluja sekä -kelloja tehdessä sai hajottaa kaakeleita oikein luvan kanssa – voimaa säästelemättä.

Ylöjärven Yhtenäiskoulussa tekemisen ja kokemisen päivä ei ole uusi juttu. Tekeminen ja kokeminen on rehtorin mukaan hyödyllistä ja mukavaa – opettavaistakin.
– Voitimme eräältä pankilta silkkaa rahaa teemapäivän järjestämiseksi. Tällä kertaa menemme nollabudjetilla, Kuusela latelee.
– Tällaisien teemapäivien ansiosta pystymme käymään läpi sellaisia asioita ja aiheita, joita emme välttämättä normaalin opetuksen yhteydessä ennättäisi huomioida, hän miettii.

Jokainen osallistuu

Yhtenäiskoulu tekee teemapäivien avulla tärkeää työtä, sillä koko koulu osallistuu niihin – ikäluokasta riippumatta.
– Tämä ajatus sopii yhtenäiskouluun: ryhmittelemme oppilaat pitkittäisikäluokkina, eli samassa pajassa saattaa olla ykkösluokkalaisista kolmosluokkalaisiin ja neljännestä yhdeksänteen luokkien oppilaita.
– Teemapäivissä on otettu huomioon kasvatuksellinen näkökulma: oppilaat tutustuvat entistä paremmin toinen toisiinsa, mikä lisää etenkin pienten turvallisuudentunnetta ja isojen hoivaviettiä, kun pitää vähän kaitsea nuoria, Kuusela valottaa.
Oppilaiden oma tahto on otettu huomioon.
– Oppilas saa itse valita neljä pajaa, joista kahteen hänellä on mahdollisuus päästä. Tämä valinnaisuus kuuluu jo opetussuunnitelman terminologiaan, eli päivä noudattelee opetussuunnitelmaa. Oppilas saa siis itse vaikuttaa, jotta päivästä tulisi hänelle mieluinen, rehtori valottaa.
Hän katsoo, että valtavan työmäärän vaativa tapahtumapäivä on vaivan väärti.
– Meillä on tietyt opettajat, jotka ovat tehneet suunnattomasti hommia, jotta saamme 700 oppilaan koulupäivän organisoitua. Käytännössä päivän järjestämisen vaatimalla työmäärällä pystyisimme vetämään yhden lukukauden, Kuusela kertoo.

Lumia Mustosen (vas.), Salla Laineen, Eelis Harjunmaan ja Noora Laineen valmistamat suklaapallot saivat veden herahtamaan kielelle yhtenäiskoulun käytäviä astellessa.
Lumia Mustosen (vas.), Salla Laineen, Eelis Harjunmaan ja Noora Laineen valmistamat suklaapallot saivat veden herahtamaan kielelle yhtenäiskoulun käytäviä astellessa.

– Haluamme satsata päivään, jotta lapsi muistaisi sen koko ikänsä, hän tiivistää.
Puuharasteja Yhtenäiskoululla oli laidasta laitaan.
– Tekemisen mahdollisuuksia oli paljon: mosaiikkitöiden tekoa, keppihevosten valmistusta, suklaapalleroiden ja muffinien laittoa, piirileikkimistä ja animaatioiden sekä tekstitysten tekoa. Kävivätpä jotkut Tampereella käräjäoikeudessa.
Seppo Kuuselan mukaan koulun tarkoitus on sytyttää innostuksen liekki.
– Monella rastilla aikaa on niukalti. Tätä vasten haluammekin kirvoittaa oppilaiden oman innostuksen. Parhaimmillaan toimintapäivänä koetusta voi olla hyötyä ja iloa tulevaisuudessa. Nykypäivänä monella ei ole mahdollisuutta kokea niin kuin ennen lapsilla on ollut. Koulu vastaa tähän tarpeeseen, hän luettelee.

Tuttu juttu

Tekemisen ja kokemisen päivän ideaa jalostanut lehtori Marja Hiltunen sanoo, että yhtenäiskoululla on tehty ennenkin koko koulua osallistavia juttuja.
– Olemme perinteisesti pitäneet syyslukukaudella luontoliikuntapäivän, mutta tänä vuonna urheilutalon remontin vuoksi oppilaat joutuvat liikuntatilojen puuttuessa liikkumaan hyvin paljon ulkona. Tästä syystä halusimme toteuttaa puuhapäivän uudella tavalla. Päädyimme tällaiseen päivään, jossa oppilaat saivat valita tarjotuista pajoista mieleisensä. Opettajat ideoivat pajoja oman erityisosaamisensa pohjalta. Myös nuorisotoimi osallistui pitämällä pajan Olkassa, hän listaa.

Tekstiilikäsityön luokassa värkättiin keppihevosia. – Voisimme pitää keppihevoskilpailut koulun pihalla, joku oppilaista heitti.
Tekstiilikäsityön luokassa värkättiin keppihevosia. – Voisimme pitää keppihevoskilpailut koulun pihalla, joku oppilaista heitti.

Päivällä on Hiltusen mukaan selkeä päämäärä, joka sopii yhteen tulevan uuden opetussuunnitelman kanssa.
– Tavoitteena on uuden suunnitelman ideologian mukaisesti tarjota oppiaineita eheyttävää tekemistä. Esimerkiksi kemiaa keittiössä -rastilla oppilaat pohdiskelivat kemiallisia ilmiöitä hyvin konkreettisesti. Oppilaat tuottivat siinä sivussa vielä oikein maukkaita lopputuloksia, hän hymähtää.
– Totta kai toivoimme päivän myös tuovan vaihtelua ja virkistystä pitkän synkän syksyn aherrukseen ja antavan voimia loppulukukaudelle.
Yhteenvetona opinahjosta todetaan, että teemapäivä oli varsin menestyksekäs.
– Sekä oppilaat että opettajat olivat tyytyväisiä toteutuneeseen päivään. Onnistuimme toteuttamaan oppilaiden pajavalinnat, eli kukin pääsi ainakin yhteen valitsemaansa pajaan. Pajoissa työskentely sujui leppoisasti, ja tuloksena syntyi myös upeita kätten töitä.
Oppilaat pitivät pajapäivän tarjoamaa vaihtelua arkeen tervetulleena.
– Osa oppilaista kaipasi liikunnallisia pajoja, jotka tällä kertaa oli jätetty pois. Joidenkuiden mielestä pajat olisivat voineet tarjota nykyistä enemmän haasteita ja huomioida yhä paremmin kaikki ikäryhmät, hän listaa.
Yhtenäiskoulun oppilaille teemapäivä näyttäytyi varsin positiivisena.
– Monelle se toi sisällöllistä kevennystä arkeen – koululla voi tehdä muutakin kuin opiskella, vaikka sitäkin päivän aikana tehtiin ihan huomaamatta. Muutama oppilas totesikin, että tällaisia koulupäiviä voisi olla vaikka joka päivä, hän tekee tilinpäätöstä.

Kommentointi on suljettu.