Maapallon tuhoksi koituva kulutusjuhla huipentuu joka vuosi jouluun. Kristikunta on toki juhlansa ansainnut ja keskitalven kirkastava juhla vapaapäivineen tulee kaikille tarpeeseen, mutta luonto ei juhlijoita juuri kiitä.
Joka joulu ostamme liikaa lahjoja, joista moni jää aaton jälkeen lojumaan kaapin perälle. Hamstraamme muutaman hengen juhlapöytään ruokaa rykmentille, ja pyhien jälkeen tyhjennämme jääkaappia kompostiin tai roskikseen.
Ne, joilla on jouluna lomaa ja ylimääräistä rahaa, lentävät Lappiin tai kauas etelän lämpöön. Tammikuussa koittaa sitten krapula, kun luottokorttilaskut lankeavat maksettavaksi.
Kun luonnonvarojen ylikulutuspäivä siirtyy joka vuosi viikkoja väärään suuntaan, moni tuntee ylenpalttisesta joulujuhlastaan huonoa omatuntoa. On aika sanoa hyvästit krääsäjoululle ja palata asian ytimeen.
– Joulun syvimpään olemukseen kuuluvat yhdessä olo, lähimmäisenrakkaus, muiden huomioon ottaminen ja muistaminen. Rakkautta tai kiitollisuutta pitää voida osoittaa muullakin tavoin kuin ostamalla lahjoja. Moni arvostaisi enemmän aikaa, yhteistä lautapeliä, kävelylenkkiä tai ikkunoiden pesua kuin yhdentekevää lahjaa, Ekokumppanit Oy:n projektipäällikkö Harri Helin muistuttaa.
– Ostaminen on helppoa, mutta tutkimusten mukaan uuden tavaran tuoma onnen tunne kestää 28 minuuttia. Jossain vaiheessa tuon 28 minuutin jälkeen esine muuttuu turhakkeeksi – jos ei ole jo hajonnut – tai tullut riesakkeeksi, joka vie tilaa, mutta jota ei voida antaa tai heittää pois, ettei lahjan antaja loukkaannu.
Aineeton lahja on statussymboli
Kymmeniä vuosia ekologisia ratkaisuja arjen pulmiin etsinyt Harri Helin neuvoo hillitsemään kulutusta ensinnäkin antamalla aikuisille aineettomia lahjoja. Siivous- tai hierontalahjakortti, vuohi tai koulupuku kehitysmaan lapselle voisi olla statussymboli: tämän lahjan saajalla on jo kaikkea.
Lapsellekin voi hankkia lelupakettien joukkoon pari aineetonta lahjaa kuten lupauksen lautapeli-illasta tai retken johonkin mukavaan lähikohteeseen. Tavarapakettejakin voi vähentää, sillä muutama hyvin valittu lahja on parempi kuin kasa saman tien nurkkaan lentäviä.
– Lapset ovat hankalampi ryhmä, sillä he vertailevat saamiaan lahjoja päiväkodissa tai koulussa. Tavaralahjojen ympäristöhaittoja voi kuitenkin pienentää ostamalla pestävää, kestävää ja huollettavaa. Vältä muovileluja, koska niitä ei voi korjata, kun ne menevät rikki. Sen jälkeen ne kuuluvat sekajätteeseen, Helin neuvoo.
Roskiksen pullistelua voi hillitä ostamalla mahdollisimman niukasti pakattuja tuotteita. Ennen vanhaan ihmiset myös käyttivät kauniit joulupaperit uudelleen seuraavana vuonna: kääri paperit rullalle ja laita talteen. Rikki revityt paperit kuuluvat muoviesineiden tavoin sekajätteeseen, josta ne päätyvät tuottamaan sähköä ja kaukolämpöä.
Elektroniikka on ongelmajätettä
Hankalimpia lahjoja ovat kännykät, pelit ja muu viihde-elektroniikka. Laitteet sisältävät ongelmajätteiksi luokiteltuja aineita, ja niiden valmistaminen kuluttaa luonnonvaroja.
– Nykyiset kännykät eivät kerta kaikkiaan kestä pitkään. Käytännössä kaikissa merkeissä on samat komponentit, joten ongelmaa ei voi kiertää edes ostamalla kalliimpaa mallia, Harri Helin harmittelee.
Tietokoneita voi kuitenkin päivittää ja lisätä niihin muistia, kun koneen teho ei enää muuten riitä. Tampereella toimii myös Koneet kiertoon -fima, jonne voi viedä vanhan tietokoneensa. Yritys tyhjentää koneen muistin ja myy sen jollekulle, joka ei tarvitse gigakaupalla muistia koneeseensa.
Suuri ongelma on jouluruoka, jota tulee helposti hankittua jätteeksi asti. Helin muistuttaa, että heti joulun jälkeen laatikot ja kinkut ovat jopa puolet halvempia: joulusortteja kannattaa ostaa vain sen verran kuin pyhien aikana varmasti kuluu.
– Ruoan ilmastovaikutukset ovat isot. On tärkeää käyttää kaikki hankittu ruoka vaikka sitten pakastimen kautta.
Ekosähkö ei riitä kaikkeen
Ennen sanottiin joulun näkyvän sähkölaitoksella isona kulutushuippuna, kun ihmiset paistavat kinkkua ja lämmittävät joulusaunaa samaan aikaan. Leppäkosken Energia Oy:n myyntijohtaja Juha Koskela kertoo kuitenkin, ettei joulu ainakaan Pirkanmaalla näy sähkön myyntimäärän kasvuna. Enemmän vaikuttavat pakkaset, jolloin sähköä kuluu kotien lämmittämiseen.
– Meillä joulu ei tuo myyntimääriin suurta kulutushuippua vaan näyttää lähes samalta kuin mikä tahansa normaali viikonloppu. Syy tähän on se, että valtaosa sähköstä kuluu teollisuudessa ja muussa yritystoiminnassa. Kun ne lomailevat, kulutus pienenee ja sähkön hinta laskee, Koskela selittää.
– Siinä mielessä joulua voi viettää vapaasti ja rentoutua perheen kanssa sähkölaskua miettimättä.
Vuoden mittaan omaa sähkönkulutustaan kuitenkin kannattaa tarkkailla. Koskela kertoo, että Suomi on sähköntuotannossa aliomavarainen ja tänne tuodaan paljon Pohjoismaista ympäristöystävällistä vesivoimaa. Varsinkin talvella, kun kulutus ylittää niiden saatavuuden, joudutaan turvautumaan hiilivoimalla tuotettuun sähköön.
Koska suurin kulutus tapahtuu päiväaikaan teollisuudessa, tiskikoneiden tai lämminvesivaraajien ajastaminen yösähkölle kodeissa vähentää kulutushuippuja ja säästää siten luontoa.
– Vettä lämmittävien laitteiden ajastaminen toimimaan yöllä voi tuntua itsestä pieneltä teolta, mutta kaikki säästetty energia on on pois tuotannosta, jolloin päästöt vähenevät, Koskela kannustaa.