Lasten etu on ensisijainen

Eduskuntaryhmät ja kansanedustajat ovat jättäneet valtion ensi vuoden budjettiin liittyvät talousarvioaloitteensa eduskunnan käsiteltäväksi. Määrärahaesityksistä äänestetään hieman ennen joulua.
Perussuomalaisessa mallissa tähdätään suomalaisen arjen helpottamiseen oikeudenmukaisella tavalla. Esitämme muun muassa veroporkkanaa uutta työvoimaa palkkaaville pk-yrityksille, asumiskulujen alentamiseen johtavia toimenpiteitä, liikenne- ja lämmityspolttoaineiden verotuksen keventämistä, kohtuutta palkkatulojen ja eläkkeiden verotukseen sekä hallituksen viime syksynä lyhytnäköisesti leikkaaman valtiontuen palauttamista ruoka-apua tarjoaville järjestöille.
Karsittavaa löytyy etenkin Suomen ulkopuolelle valuvista rahavirroista.
Tieliikenteestä kerätään vuosittain veroina ja maksuina yli kahdeksan miljardia euroa. Summasta vain pieni osa käytetään liikenneväylien rahoitukseen. Erityisesti liikenneturvallisuuteen on syytä panostaa nykyistä enemmän. Syyskuun lopussa tekemiini eduskunta-aloitteisiin sisältyy muun muassa määrärahaesitys Takamaan kevyen liikenteen väylän suunnitteluun ja rakentamiseen.
Juuri tällä hetkellä poliittisen keskustelun keskiössä on kuitenkin uusien tiedustelulakien edellyttämä perustuslain muutos. Se mahdollistaisi tiedonhankinnan sotilaallisesta tai muusta kansallista turvallisuutta vakavasti uhkaavasta toiminnasta luottamuksellisen viestin salaisuutta rajoittamalla. Perustuslakimuutoksen voimaantulo jo tällä vaalikaudella vaatii kiireelliseksi julistamisen viiden kuudesosan enemmistöllä.
Eduskunta äänestänee asiasta keskiviikkona 3.10. Kiireellisyyteen vaadittavan enemmistön löytyminen näyttää kirjoitushetkellä todennäköiseltä. Ellei näin kuitenkaan käy, perustuslakimuutos jää lepäämään vaalien yli. Varsinaisten sisältölakien eli sotilas- ja siviilitiedustelulakien käsittely voi edetä vasta perustuslain muutoksen jälkeen.
Kansallisen turvallisuuden varmistaminen kuuluu valtiovallan keskeisiin tehtäviin, mutta perussuomalaiset vaativat hallitukselta ripeitä toimia myös lasten ja nuorten turvallisuuden kohentamiseksi. Tämä edellyttää muun muassa kaikkien alaikäisten kanssa työskentelevien henkilöiden rikostaustan selvittämistä.
Lasten parissa työtä tekeviä on vuodesta 2003 alkaen velvoitettu esittämään työnantajalle työ- tai virkasuhteeseen ottamisen yhteydessä rikosrekisteriote, josta ilmenevät esimerkiksi mahdolliset lapseen kohdistuneet rikokset, samoin seksuaali-, väkivalta- ja huumausainerikokset.
Otetta ei kuitenkaan voida vaatia tehtävissä, joissa työskentely kestää vuoden aikana enintään kolme kuukautta. Esimerkiksi monet päiväkodit joutuvat palkkaamaan lyhytaikaisia sijaisia vailla oikeutta tarkistaa heidän taustojaan.
Asia on herättänyt ymmärrettävää huolta vanhempien keskuudessa ja synnytti loppukesällä myös oikeutetun voimakkaan kansalaiskeskustelun.
Lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttilan mukaan rikosrekisteriote tulisi voida vaatia jo ennakoivasti erilaisiin sijaisrekistereihin kirjautuvilta työnhakijoilta.
Yhdyn Kurttilan näkemykseen. Vaadin eduskunnan syyskauden avausistunnossa hallitukselta lakiesitystä, joka mahdollistaisi alaikäisten parissa myös lyhytaikaisesti työskentelevien henkilöiden rikostaustan selvittämisen. Jätin myöhemmin ministerin vastattavaksi kirjallisen kysymyksen, johon odotan vielä vastausta.
Varsin yksinkertainen lakimuutos tarjoaisi vanhemmille mielenrauhaa, parantaisi puhtain paperein töitä hakevien asemaa ja helpottaisi työnantajien tehtävää. Silti ensisijaisia ovat tietenkin lasten etu ja turvallisuus.