Kansainvälinen kuivakäymäläkonferenssi kutsui Pirkanmaalle sanitaatio-, vesi ja ravinnekierron asiantuntijoita yli 35 eri maasta. Polttopisteessä oli erottelevan ja kompostoivan kuivakäymälän käyttö ekologisena vaihtoehtona ruoantuotannossa ja lannoittamisessa. Ylöjärven Uutiset kävi konfrenssissa kuulostelemassa miksi erittely on tärkeää ympäristömme kannalta.
Vesivessojen historia ulottuu 2 600 vuoteen ennen ajanlaskua, jonka jälkeen viemärijärjestelmä ilmaantui antiikin Roomaan. Samoihin aikoihin Aasiassa käytettiin jo erittelevää tapaa kerätä ulosteita, jonka avulla kerättiin ravinteet talteen maanviljelyä varten.
Nyt tuhansia vuosia myöhemmin vesivessat ovat länsimaissa pääasiallinen muoto käymälälle, jonka myötä kuitenkin tuhlaamme juomavettä ja vedämme alas viljelylle elintärkeitä ravinteita.
– Oikeanlainen kuivakäymälä erottelee eritteet ja valmistaa niistä ravintoa, jotka voidaan hyödyntää ravinteina, kommentoi tutkija Shervin Hashemi Korean tasavallan Seolin yliopistosta.
Kompostikäymälöissä on ravinteiden keruun lisäksi lukuisia muita ekologisia puolia, jotka tukevat kestävää tulevaisuutta. Kuivakäymälät eivät saastuta pohjavesiä tai vesistöjä ja ne helpottavat jäteveden käsittelyä.
Kuivakäymälän huonot puolet liittyvät ennemminkin suurempiin globaaleihin ongelmiin, kuten siihen ettei yli kahdella miljardilla ihmisellä ole varaa käymälään ja ulosteperäiset taudit tappavat yli 3,4 miljoonaa ihmistä vuodessa.
– Kuivakäymälään liittyvät ongelmat ovat se, että ne ovat liian kalliita köyhille valtioille. Myös niiden ylläpito voisi olla helpompaa ja kuivakäymälöihin yleistymiseen liittyy sosiaalisen hyväksymisen ja omaksumisen ongelmia, Hashimi sanoo.
Kuivakäymälä on monelle suomalaiselle mökkeilijälle tuttu paikka, mutta harvemmalla on sellaista kotonaan. Tulevaisuudessa ne saattavat olla monessa kodissa vesivessojen tilalla tai rinnalla. Aina toimintavarma kuivakäymälä on käytössä vaikka vesi olisi katkolla.
– Suosittelemme Japanissa, että talon toinen vessa olisi kuivakäymälä. Kriisien iskiessä kuivakäymälä toimii yli kuukaudenkin vaikkei juoksevaa vettä olisi tarjolla, tutkija Yoshiki Higuchi Hyogon yliopistosta kertoo.
Urea on loistava lannoite
Urea on proteiiniaineenvaihdunnan lopputuote, joka poistuu ihmisestä tai eläimestä virtsana. Se ei ole vain turhaa nestettä, vaan se sopii hyvin viljojen, öljykasvien, metsätalouden ja miksei puutarhapensasten lisälannoittamiseen.
Urean sisältämät pääravinteet typpi, kalium ja fosfori voidaan käyttää lainnoitteena suoraan ureasta, joka on erilliskerättynä monien suomalaisten ja kansainvälisten tutkimusten mukaan teholtaan väkilannoitteen veroinen.
Viljelyssä urean käytöllä on kuitenkin merkittävä vaikutus lannoitteiden käyttöön ja satoon, joka on todella merkittävä asia Intian kaltaisissa kehittyvissä valtiossa.
– Käyttäessämme ureaa ravinnelähteenä voimme vähentää muiden lannotteiden käyttöä 50 prosentilla. Tämä alentaa myös ruoan hintaa, tutkija C.A. Srinivasamurthy Iroisemban yliopistosta kertoo.
– Olemme huomanneet myös tutkimuksissa, että ureaa käytettäessä sato kasvaa. Ihminen tuottaa keskimääräisesti vuodessa 50 kiloa ulostetta ja 500 litraa virtsaa, Srinivasamurthy selvittää.
Suomessa virtsan ja ulosteen käyttö ravinteiden lähteenä on lähes nolla. Jos suomessa kaikkien urea kerättäisiin ravinteisiin, voitaisiin sillä lannoittaa noin 200 000 hehtaaria viljelysmaata keskiverrolla typpitasolla.
– Intiassa urean käyttö lannoitteena on kasvava trendi. Jotkut viljelijöistä ovat jo nyt aloittaneet keräämään sitä julkisista vessoista, Srinivasamurthy kertoo.
Hän pohtii, että urean kerääminen voisi olla tehokasta kouluista tai muista suurista laitoksista, joissa liikkuu paljon vessassa kävijöitä.
– Läntisessä Afrikassa ureaa kerätään siten, että niiden luovuttajille annetaan rahaa, Srinivasamurthy sanoo.
Mielestäni tämä on loistava keksintö, jota voisi soveltaa muuallakin.
– Olen myös pohtinut, että mainio keksintö voisi olla ureapankki, johon sitä voitaisiin kerätä helposti varastoon ja antaa rahaa vastineeksi sinne ureaa kerääville, Srinivasamurthy pohtii tulevaisuutta.