Leila ja Harri Savontaus ovat mökkeilleet Koijärven rannalla kohta 50 vuoden ajan. Paikka on rakas, mutta välillä käy mielessä, olisiko tasamaan tontti ollut helpompi ratkaisu.
Kun Savontaukset 48 vuotta sitten kävivät katsomassa nykyistä mökkitonttiaan, he ihastuivat siihen välittömästi.
– Vaikka kauhea ryteikköhän tämä oli silloin, sanoo Leila Savontaus.
Tontti sijaitsee puhtaan ja pienen Koijärven rannalla, ja rinnetontilta on upea näköala järvelle.
Ensin Savontaukset suunnittelivat ja rakensivat lähes omin voimin pienen mökin, ja vuonna 1980 hiukan isomman.
Pariskunta oli niin innostunut mökkielämästä, että Tampereelta ajettiin Kyrönlahteen ympäri vuoden ja luotiin talvella polkuja lumeen.
Mökki ja sen ympäristö ovat rakkaita edelleen, mutta nykyisin Savontaukset näkevät myös paikan varjopuolet. Rinnetontilla on vaikeampaa liikkua kuin tasaisella maalla.
Miten suunnistaa yöllä kompastumatta? Miten päästä alas rantaan?
Nämä asiat tuottavat ongelmia, varsinkin kun toisella heistä on nykyään kyynärsauvat.
Leila on ikiliikkuja
Leila Savontaus on 81- ja Harri Savontaus 82-vuotias.
Leila Savontaus pitää liikkumisesta. Aamulla hän kävelee aina hakemaan lehden ison tien varresta. Matka vie tunnin. Sen jälkeenkin hän steppaa paikasta toiseen.
– Mitäs minä oikeastaan teen? No, istutan kukkasia ja… Jos en muuta keksi, niin kaadan pikkunäreitä.
Hän kehuu myös istuvansa usein kuistilla. Juuri siinä, mistä avautuu paras näköala alas järvelle.
– Yritän houkutella Harriakin tänne ulos istumaan. Sanon, että voit ne lehdet täälläkin lukea.
Mutta totta puhuen ei taida liikkuvainen vaimokaan jatkuvasti näköalapaikallaan istua.
Leikkauksesta apua?
Harri Savontaus ei ole yhtä innostunut kävelijä kuin vaimonsa.
Tai oikeastaan hän kyllä innostui muutama vuosi sitten Leilansa seuraksi aamulenkille ja huomasi sen piristävän vaikutuksen. Mutta sitten selkä ja lonkka alkoivat vihoitella. Siksi kepit.
Vaivasta saattaa pääsee eroon leikkauksella. Se tietäisi jäähyväisiä kyynärsauvoille ja lisäisi mökkeilyvuosia.
Kompostoiva vessa kelpaisi
Liikkumisvaikeudet ovat saaneet Leila Savontauksen pohtimaan, että vaikka tontti ja mökki ovatkin mieluisia, olisiko sittenkin pitänyt ostaa se toinen tontti…
Kun Savontaukset hankkivat tonttinsa, niitä oli saman järven rannalta myynnissä pari kolme kappaletta. Kaiken kaikkiaan noin kilometrin pituisen Koijärven ympärillä on 14 mökkitonttia.
– Myynnissä olisi ollut myös tasamaan tontti, jolla oli oma hiekkaranta. Olisimme saaneet sen, mutta toisaalta tykkäsin rinnetontista, mietti Harri Savontaus.
– Nuorena ei tullut ajatelleeksi liikkumista, summaa vaimo.
Itse mökkiä he eivät muuttaisi millään tavoin. Paitsi pienen mietinnän jälkeen mieleen tulee kyllä yksi seikka.
– Olemme edelleen tyytyväisiä, mutta sen verran olisi voinut olla lisää tilaa, että olisimme saaneet tänne sisävessan, sanoo Harri Savontaus.
Vai saisiko mökkiin sittenkin kompostoivat sisävessan, olisiko neliöitä sittenkin riittävästi? Savontaukset jäävät miettimään asiaa.
Sisävessallisen ei tarvitsisi kompastella ulkona pimeällä.
Kummallinen koirasjoutsen
Haittapuolista huolimatta Savontaukset viihtyvät mökillään edelleen toukokuusta syyskuuhun.
Ja yhteen asiaan he ovat täysin tyytyväisiä: järveen. Sen veden on sanottu olevan puhtaampaa kuin raanaveden.
Vastarannalla ei näy mökkejä lainkaan, eikä saman järvipuoliskon lähinaapureita huomaa mökiltä käsin.
Pikkusaaressa majailevat joutsenet sen sijaan näkyvät. Niiden elämää on mukava seurata.
Koiraan touhuja Leila Savontaus tosin ihmettelee. Hän ei ymmärrä, miksi koiras jätti viimeksi naaraan yksin munien kanssa yksin kokonaiseksi kuukaudeksi.
– Ihmeellinen mies. Eikös sen olisi pitänyt olla vaimonsa kanssa?
Kommentointi on suljettu.