Kun kurulaismökin pihaan ryhdyttiin pykäämään huussia, ei huolittu mitään kurjaa koppia. Mutta ei ihan perinteikkäällekään linjalle lähdetty.
Tummaa ja vaaleaa pintaa. Muovikasveja lattialla maljakossa ja seinällä kangaspussukoissa. Kehystetty valokuva ja Paula Vesalan juliste seinällä. Ja hopeareunuksinen peili.
Ylöjärveläisten Terojen huussi mökillä Kurussa on kuin näky sisustuslehdestä.
Ei ole tämä huussi nuhjuinen lautakasa tontin nurkalla muttei myöskään perinteikäs punainen, pitsiverhoin somistettu ulkovessa, joka voisi olla mummonmökiltä tuttu.
Tämä on tätä päivää henkivä huussi. Ja kaunis huussi.
Oman polven otteella
Terot päätyivät huussin pystytykseen, sillä tontille ei tule juoksevaa vettä. Ja vaikka tätä olisikin ollut tarjolla, eiköhän huussiin olisi päädytty, jottei sisävessa olisi suotta syönyt tilaa varsin pienestä mökistä.
– Ja ehkä meillä oli myös ajatuksena, että huussi kuuluu mökille, puuceen sisustanut perheenäiti Laura Tero tuumii.
Mikä tahansa ei kuitenkaan olisi hänelle kelvannut.
– Ajatus ulkohuussista ei ole kovin miellyttävä, joten halusin huussistamme niin miellyttävän, että siellä on melkein mukavampi käydä kuin huoltoaseman vessassa. Kun olen vähän esteetikko, huussinkin pitää olla kaunis ja siisti.
Sisustustyyliin Tero päätyi oman ikäpolvensa hengessä. Perinteikäs ote ei pyörinyt mielessä.
– Halusin tehdä oman sukupolveni näköistä mökkiä. En halua mökkeillä siten kuin aiemmat sukupolvet ovat mökkeilleet, hän pohtii ja ynnää:
– Sekin on aika kivaa, että voi vähän kokeilla. Kuka sen määrää, ettei huussiin voi laittaa hopeakehyksistä peiliä?
Huussit ovat suomalaisesta mökkikulttuurista tuiki tuttua perinnettä. Vaikkei Teron ote perinteikäs olekaan, nyökkää hän tälle perinteelle. Kuten hän omankin huussinsa kohdalla totesi, huussit kuuluvat mökkeilyyn.
– Niissä on oma tunnelmansa, ja on ihmisiä, jotka käyvät huussissa, vaikka tarjolla olisi vesivessakin. Ovat huussit sellaista suomalaista kansanperinnettä.
Tero sekä toivoo että uskoo huussikäytännön jatkuvan.
– Mutta huussejakin voi tehdä erilaisia kuin pitsisiä. Perinteet kunniaan, mutta niitä voi venyttää haluamaansa suuntaan.
Ei liika riesa
Huussissa on toki oma työnsä. Puuceen ja sen hoidon on oltava asianmukaisia, mihin voi kysyä ohjeita esimerkiksi kunnan ympäristönsuojelusta tai Käymäläseura Huussi ry:stä.
Teroja vaiva ei hirvittänyt. He tiesivät sen kuuluvan asiaan.
– Jos huussissa aikoo käydä, sitä on tyhjennettävä, huussinhoidosta huolehtiva perheenisä Markku Tero kuittaa.
Eikä hän pidä työtä isona riesana. Kerta pari tyhjennystä vuoteen riittänee, vielä tuore mökkeilijä arvioi.
Sitä paitsi perhe hankki valmiin huussilaitteiston. Pöntön alla on karuselli kera kolmen astian, ja yhden täyttyessä voi pyöräyttää tyhjän esiin. Tavara esikompostoituu astioissa, ja sitten se tyhjennetään jatkokompostoitumaan. Järjestelmä tuntui kätevältä, eikä tarvinnut itse miettiä ja kyhätä pönttösysteemiä.
Halpa ja ekologinen
Vaivan rinnalla on eittämättä hyötyjä.
Huussi on halpa. Asiantuntijat Ylöjärven ympäristönsuojelusta ja Huussi ry:stä kertovat, että haja-asutusalueen vesivessajärjestelmät ovat kalliita paukkuja, ja ynnäävät tonttipaikan vieläpä vaikuttavan siihen, millaisia minnekin voi rakentaa tai voiko lainkaan.
Jos mökki olisi vesihuoltoverkoston piirissä, tulisi tähän liittymisestäkin hintaa, tosin vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella liittyminen on pakollista, ellei saa vapautusta. Hintaa tulisi myös polttokäymälän kaltaisille vaihtoehdoille. Laura Terokin pyörittelee investoinneille päätään.
Asiantuntijat ja Tero näkevät myös ekologisuuden. Vesivessajärjestelmät kuluttavat vettä, ja jäteveden käsittely syö energiaa.
– Varmaan tulevaisuudessa käytämme huussista kompostoitavaa multaa, jos teemme tänne istutuksia, Laura Tero tuumii vielä vähän keskeneräisen mökin pihassa, ja asiantuntijatkin kiittelevät, kuinka huussista ravinteet päätyvät hyvin kiertoon.
Kaiken tämän valossa Tero pitääkin puuceetä kelpo valintana.
– Ja kannustaisin käyttämään mielikuvitusta, kun tekee huussia, hän vinkkaa.
Itse hän viihtyy sievässä huussissaan.
– Niin hyvin kuin siellä nyt tarvitsee viihtyä, hän virnistää.
